Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Ohjaaja Viivi Huuskalle tärkeintä on ihmisarvo

Kuva: Ohjaaja Viivi Huuskalle tärkeintä on ihmisarvo

Skypessä vastaa hieman hengästynyt ääni. Valokuvaaja, ohjaaja Viivi Huuskalla on hektinen viikko meneillään. Hän täyttää lauantaina kolmekymmentä ja lähtee Meksikoon viettämään juhlia ystäväporukan kanssa.
- Kuvaan nyt juuri kolmea mainosta. Vastaan koko ajan ihmisten kysymyksiin castingistä, valoista ja muusta. Vaikka tämä tuntuu tosi hyvältä, on sellainen olo, että hengästyttää, tuntuu, että keho ei sammu. Taidan syödä vähän huonosti, mutta nukun onneksi hyvin ja paljon, kertoo Huuska.


Entä kolmenkympin kriisi? Onko sellaista?
- Kriisi? Hmm. Jos sillä tarkoitetaan sitä, että tässäkö tämä nyt oli, niin ei, ei todellaan ole. Minusta tuntuu, etteihän tämä vielä ole mitään. Eihän tämä ole yhtään valmis. Tämä on vasta alkua, sanoo Huuska ja saa aikaan kylmän väreet, niin varma hänen äänensä on.

Entä se alku? Se alku on jossain Kankaanpään torin mustamakkarajonossa, ravintola Siilissä, Huuskan rannassa aikana, jolloin jokainen itseään kunnioittava taksikuski osasi paikalle, kemikalio Sinihelmessä, Venesjärven rantalavalla ja Anttilan kukkakaupan irtokarkkitiskillä.
- Isäni Harri työskenteli laivalla ja oli paljon poissa. Mustan makkaran hakeminen ja torilla käynti jotenkin kuuluivat siihen, että se oli meidän yhteinen juttumme. Myöhemmin torin merkitys ja luonne muuttuivat jännittäviksi, kun teininä kierrettiin torirallia muiden joukossa, muistelee Huuska.

Anttilan kukkakaupan irtokarkkihyllyllä nuorta Viiviä jännitti niin, että hän laittoi siskonsa aina ostamaan puolestaan ja mumisi tälle, millaisia merkkareita kulloinkin haluaa. Legendaarinen kemikalio Sinihelmi torin laidalla puolestaan oli kuin kiinnostava aarreaitta, koskaan ei tiennyt mitä löytyisi.
- Ja Venesjärven rantalava. Oi, se on diippi mesta. Olen ollut siellä joskus katsomassa Topi Sorsakosken keikkaa eikä sen jälkeen Topi ole lähtenyt sydämestäni, Viivi huokaa.
- Paikka on minusta muutenkin maaginen ja inspiroiva. Pidän lavatansseista ja suomalaisromantiikasta, me olemme hiljainen ja melankolinen kansa, joka on tanssilavoilla omimmillaan. 

Viivi Huuska harrasti myös paljon liikuntaa. Yhdeksän vuotta Leiskussa, vuosia Kankaanpään Uimareissa ja Naisvoimistelijoissa ja hetki pesäpalloakin Kankaanpään Mailassa.
- Mietin vieläkin, miksi ihmeessä Kankaanpään uimahallin vesi oli niin kylmää, Huuska huudahtaa.
- Äiti ei koskaan kieltänyt minua, vaan uskollisesti kuljetti harrastuksiin. Tai itse asiassa telinevoimistelu, siihen vanhempani eivät suostuneet, en tiedä miksi. Tiedä vaikka olisin nyt olympiatason voimistelija, naurahtaa Huuska.
Huuskan perheen dynamiikka on aina ollut vapaa ja vahva ja seurapiiri laaja ja kotipesä Ruokojärven rannalla Viivi Huuskalle merkityksellisintä maailmassa.
- Sitä järvimaisemaa en vaihtaisi pois. Siellä on kotini ja mökkimme ja muistoja, joita minulta ei voi koskaan viedä. Ja kun kasvoin, oli jotenkin huikeaa, kun ymmärsin, miten monta sukupolvea on täällä ollut ja pappanikin pitänyt rannassa melkoisia juhlia. Koskaan ei tiennyt, keitä kotiimme tupsahtaa, isän ystäviä oli paljon ja vierailut saattoivat venyä viikonkin mittaisiksi. Se on meidän perheen Miami Beach, kuvailee Huuska nauraen.

Viivi Huuska lähti 16-vuotiaana Vantaalle tanssilukioon ja tie vei Lahden muotoiluinstituutin kautta yhdeksi Suomen tämän hetken suosituimmaksi ohjaajaksi ja valokuvaajaksi, jonka ovat halunneet niin Cheek, Pete Parkkonen kuin Kalevala Korukin. Ruotsissa ja Yhdysvalloissa Huuskaa edustaa kansainvälinen Diktator-toimisto, kotimaassa hän edustaa itseään. Viimeisin Huuskan ohjaus on Paula Vesalan ”Mul ei oo lapsuuden sankarii” -kappaleen musiikkivideo. Huuskan kaikissa töissä näkyy ihmisarvo. Se on se arvo, jonka mukaan hän elää ja tekee töitä.
- Pitää uskoa itseensä, mutta myös muihin. Niin työyhteisössä mutta myös ystävyydessä pitää luottaa, arvostaa ja päästää irti ja antaa ihmisten tehdä osansa, sanoo Huuska.
- Muistan kun urani alussa kuvasin ihmisiä, en päässyt heitä lähelle. Jo kuitenkin koulussa harjoittelin metodia ja halusin aina koskettaa ihmistä ennen kuvausta, näin sain häneen yhteyden. Nyt olen kehittynyt paljon, saatamme työryhmässä istua ringissä ja puhua epävarmuuksistamme, olla yhtä perhettä.
- Haluan puhua ja tutkia ihmisiä, olen ehkä rasittavankin utelias ja vaadin saada tietää ja ymmärtää. Katson vähintään 2-3 dokumenttia viikossa päästäkseni sisälle erilaisiin ihmisiin ja tarinoihin. Meillä kaikilla on ihmisarvo ja tässä työssä se on olennaista osoittaa ja ymmärtää niin työryhmän sisällä kuin kuvattaville.
- Suomessa ei ole tapana puhua tuntemattomille. Minä puolestani rakastan sitä, opin siten ihmisistä. Ja usein pysähdyn kuuntelemaan laitapuolen kulkijoita, heilläkin on tarinansa, tarve puhua ja tarve, että joku kuuntelee. Heilläkin on ihmisarvo, toteaa Huuska.

Katri Kujanpää

20.3.2019 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Aiotko äänestää kevään eduskuntavaaleissa?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva