Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Reposaaren Työväenyhdistys suuntaa luottavaisesti tulevaisuuteen

Kuva: Reposaaren Työväenyhdistys suuntaa luottavaisesti tulevaisuuteen

Reposaaren Työväenyhdistys juhli marraskuun lopulla 120-vuotista taivaltaan kakkukahvien ja kansanedustaja Krista Kiurun juhlapuheen merkeissä.

Paikallishistorian tutkija, räpsööläinen Haakon Uddfolk kävi juhlassa läpi yhdistyksen historiaa. Yhdistyksen tarina alkoi satamatoiminnan ja Reposaaren sahan perustamisen ajoilta, 1870-luvulta. Koska näihin molempiin tarvittiin työvoimaa, sitä alkoi virrata aina Ruotsista saakka.
- Poriin oli perustettu työväenyhdistys jo aiemmin, ja Reposaaressakin oivallettiin yhdistyksen tarve. Apua perustamiseen pyydettiin ja saatiin keväällä 1896, kun Porin Työväenyhdistyksestä lähti 40 jäsentä huvimatkalle Reposaareen kertomaan, miten yhdistys perustetaan, kertoo Uddfolk.
Suunnittelu otti aikansa ja helmikuussa 1898 yhdistys lopulta perustettiin. Wrightiläisen työväenliikkeen vaikutuksesta yhdistystä ei perustettu työväestön voimin, vaan yhdistyksen johto koostui yksinomaan porvareista aina vuoden 1903 maaliskuuhun saakka.
- Tuolloin 1903, ehkä myrskyisänkin kokouksen päätöksellä, valittiin viiden porvarillisen johtokunnan jäsenen tilalle viisi työmiestä. Vain K.Wahlroos sai jäädä johtokuntaan porvaristoa edustamaan, Uddfolk kertoo.
Vuosina 1899-1902 yhdistys palkkasi luennoitsijoita eri aloilta, pyysi kaupungilta Reposaarelle oman uimahuoneen laittoa, sekä teki aloitteen lastentarhan perustamisesta Reposaareen. Myös Eetu Salin kutsuttiin koululle puhumaan työväen aatteesta tammikuussa 1902, mutta Salinin ollessa jo Reposaarella tilaisuus peruttiin, sillä kansakoulun johtokunta ei antanutkaan esiintymiselle lupaa.
- Vuonna 1903 pidetyssä Forssan kokouksessa Suomen työväenliikkeen nimi muutettiin Suomen Sosiaalidemokraattiseksi Puolueeksi, ja samalla otettiin askel sosialistisempaan suuntaan aikaisemman porvarillisen wrightiläisyyden sijaan. Myös Reposaaren Työväenyhdistys liittyi uudelleen nimettyyn puolueeseen, kertoo Uddfolk.
Vuoden 1905 syksyllä Suomessa ryhdyttiin ensimmäiseen merkittävään lakkoon maan historiassa. Myös Reposaarelen perustettiin oma Suurlakkokomitea. Lakko oli siitä erityinen, että siinä porvaristo ja työläiset lakkoilivat yhtenä rintamana Venäjän keisarikuntaa vastaan. Lakon aikana kapakat suljettiin, ja kansalaiskokouksen perustama järjestyskaarti valtasi poliisilaitoksen, jonne poliiseilta kiellettiin pääsy. Lakko sujui kuitenkin häiriöttä. Lakon vaikutuksesta Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sekä oma eduskunta. Lakon loputtua perustettiin kuitenkin punainen kaarti, sillä pelättiin porvariston käyvät työväen kimppuun. Kaarti lopetti kuitenkin toimintansa vuoden kuluttua, ja rahat lahjoitettiin sosiaalidemokraattisen puolueen ”agitatsiooni-rahastoon”.
- 1909 Reposaaren Työväenyhdistykseen liittyi naisosasto, ja vuonna 1910 nuoriso-osasto julkaisi käsinkirjoitettua lehteä, Valistajaa. 1914 alkuvuodesta töitä vielä riitti, mutta ensimmäisen maailmansodan myötä astuivat voimaan monenlaiset pakkomääräykset ja lait. Laivojen upottamisen myötä sahatavaraa ei saatu enää vientiin, viljaa ei voitu tuoda, ja Reposaaressakin kärsittiin lähes nälänhädästä, Uddfolk kertoo.
Vuoden 1917 kuluessa levottomuudet lisääntyivät, mutta toisaalta vuoden aikana saavutettiin 8 tunnin työaikalaki ja uudet kunnallislait. Suomen itsenäistymisen aikaan työväestö eli hyvin kurjissa oloissa. Syksyllä 1917 oli Reposaareenkin perustettu punakaarti, johon kuului yli 400 jäsentä, ja luetteloissa mainittiin 95 kivääriä. Vuonna 1918 alkoi sisällissota, joka jakoi kansan kahtia. Valkoisten voittaessa sodan alkoi punakaartin perääntyminen kohti Venäjää.
- Reposaarestakin lähdettiin jään yli 12.4.1918 Mäntyluotoon, josta junalla tai jalan taitettu pakomatka kesti lähes kuukauden. Lopulta valtaosa kuitenkin vangittiin, vain kymmenkunta pääsi Venäjälle. Vangitut toimitettiin vankileireille, osa ammuttiin. Nälkään ja tauteihin menehtyi useita kymmeniä. Vaikka yksikään reposaarelainen valkoinen ei menettänyt sodassa henkeään, ammuttiin tutkimatta ja tuomitsematta Reposaaren kaupparannassa kolme työmiestä 13.4.1918. Kaikkiaan punakaartilaisia menehtyi 91 ja heistä 81 oli työväenyhdistyksen jäseniä. 27.syyskuuta1919 oli heistä kaikista kuolinilmoitus Uudessa Ajassa, valottaa Uddfolk sisällissodan aikaa.
Seuraavina vuosina työväenliike hajosi sosiaalidemokraatteihin ja kommunisteihin, osa ammattiosastoista erosi puolueesta ja Reposaaren kunniakas järjestötoimintakin romahti. Vuoden 1925 toimintakertomuksen mukaan jäsenmäärä oli enää 18. Vaikeuksista huolimatta Reposaaren Työväenyhdistys elpyi, onnistui ylläpitämään omaa soittokuntaa, ja loi työväestölle toivoa paremmasta vaikeinakin aikoina.
- Nyt vuonna 2018 Reposaaren Työväenyhdistyksellä on 32 jäsentä, oma edustus kaupunginvaltuustossa ja Reposaaren palvelut suojeltavanaan. Näillä eväillä jatkamme ylpeänä työväestön asioiden ajamista vielä seuraavatkin 120 vuotta, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Tiina Puska luottavaisesti tulevaisuuteen katsoen.

Katri Kujanpää

5.12.2018 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet laittanut jouluvalot?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva