Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Toisen asteen kriisi

Kuva: Toisen asteen kriisi

Yleisimmin nuori täyttää 16 vuotta sinä vuonna kun peruskoulu päättyy. Jo varhain alkuvuodesta nuori tekee siihenastisen elämänsä suurimman päätöksen. Mihin hän hakee jatko-opintoihin? Suurin osa valitsee ammattikoulun ja lukion välillä. Vajaan puolen vuoden päästä hän saa tietää, mihin kouluun hän pääsi, vai pääsikö.

Päätös on suuri ja merkitsevä monestakin syystä. Toisen asteen koulutus on jonkinlaisessa kriisissä. Ei siitä niin valtavasti ole aikaa, kun ylioppilastutkinto oli jotain suurta ja mahtavaa. Nykyään halutuimmille ammattikoulualoille on vaikeampi päästä kuin lukioon. Jotkut päätyvätkin lukioon, kun eivät muualle päässeet. Toiset taas hakevat lukioon, kun eivät tiedä, mikä ala kiinnostaa. Lukio on kärsinyt inflaation ja sitä tilannetta on lähdetty korjaamaan.

Ensimmäinen korjausliike oli yhteishaku-uudistus. Sovittiin, että peruskoulun päättävät saa uuden hakijan pisteitä niin paljon, että päästään varmasti kouluun. Siitä seurasi, että väärän opinahjon valittuasi sinun kannattaa vain käydä tutkinto loppuun ja kärsiä, koska vanhana hakijana jäät ilman niitä pisteitä, joilla uudet kouluun päässevät. Tosi hyvä uudistus, eikö?

Toisessa korjausliikkeessä päätettiin, että rapautetaan ammattikoulun opetus, niin lukiolaiset ovat enemmän kouluja käyneitä kuin ammattikoululaiset. Leikattiin opetuksesta rahaa, jotta oppilaitokset varmasti huonontavat opetusta. Ei sitä toki näin sanottu, sanottiin että opiskelusta tehdään työelämälähtöisempää. Käytännössä se tarkoittaa, että nuoret opiskelijat käyvät läpi vähän teoriaa. Ihan vähän vaan, koska kyllähän työ opettaa. Siitä teoriastakin opetellaan itsenäisesti osa, koska opettajan palkkaan ei ollutkaan varaa ihan täysiksi tunneiksi. Kyllähän alaikäinen opiskelija on sen verran vastuuntuntoinen, että pystyy opiskelemaan asiat ihan itse. Sitten opiskelija lähetetään työharjoitteluun. Työharjottelupaikassa odottaan tiettyjä perustaitoja, joita opiskelijalle ei ole opetettu. Pitäisi olla joku käsitys työkentästä. Työharjottelun ohjaajalla on valtavasti töitä omasta takaa. Hän ei saa mitään korvausta opiskelijan ohjauksesta eikä hänelle varata siihen työaikaa. On siis ymmärrettävää, että ohjaaja toivoo, että opiskelijasta olisi perehdytyksen jälkeen vähän apuakin. Osasta onkin, mutta se ei ole koulutuksen ansiota, vaan opiskelijan luonteen ja sinnikkyyden. Osa opiskelijoista saa valtavasti epäonnistumisen kokemuksia. Mutta kuka sen huomaa ja kuka siinä tukee? Ei ainakaan opettaja, koska seuraava lähiopetuspäivä on vasta kuukauden päästä.

Miettikääs, mitä rautaisia ammattilaisia meidän ammattikouluista kohta valmistuu. Nämä työelämän opettamat lähihoitajat annostelevat lääkkeesi. Sähkömiehet sähköistävät kotisi ja putkimiehet korjaavat putkesi. Rakennusmies tekee vedeneristyksen rautaisella ammattitaidolla samalla kun it-tukihenkilö pistää kuntoon terveyskeskuksesi tietojärjestelmien suojaukset. Toivoisitko sinä, että näillä tulevaisuuden tekijöillä olisi kaikki tarvittavat eväät työnsä ansiokkaaseen hoitamiseen, kun he siirtyvät työelämään? Minä toivoisin.

Outi Veijonaho, Eurajoen sivistyslautakunnan puheenjohtaja

10.10.2018 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet laittanut jouluvalot?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva