Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Opitaanko yhtään mitään?

Kuva: Opitaanko yhtään mitään?

Kun tämä lehti ilmestyy, tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomen sisällissota päättyi. Varsinaiset sotatoimethan loppuivat 15.5.1918, mutta seuraavana päivänä pidettiin Helsingissä päättäjäiskatselmus Helsingin Esplanadilla. Tuhoisan sodan nimestä on vasta viime vuosina pystytty keskustelemaan vapaammin. Pitkän vallalla ollut myytti ”vapaussodasta” on onneksi kadonnut. Aihetta tutkitaan moniarvoisesti ja monen tutkijan voimin. Termi ”sisällissota 1918” lienee kattavin. Sitähän se oli ja erityisen raaka eurooppalaisenkin mittapuun mukaan. Tapahtumat Balkanilla 1990-luvulla olivat hivenen samanlaisia.

Viime kuukausina vuoden 1918 tapahtumista on kirjoitettu runsaasti artikkeleja, tieteellisiä teoksia, oman suvun tai lähiympäristön muistelmia jne. Onneksi asiasta saa puhua, sillä muutamilla, erikoisesti maaseutupaikkakunnilla, aihe tuntuu olevan yhä suuri tabu. Esimerkkinä vaikkapa oma kotipaikkakuntani. Kun jo muutama vuosi sitten esitin, että elokuisessa kylätapahtumassa, vuoden 1918 tapahtumista pidettäisiin vaikkapa esitelmä, en ole vieläkään saanut vastausta kainoon tiedusteluuni. Kyläyhdistyksen jonkinnäköinen kellokas väittää sitten silmät sinisinä, ettei tapahtumista ole saatavissa riittävästi tietoa! Tietoa on, mutta vaikeneminen ja sen myötä häpeäminen voittaa kaiken.
Viimeaikaisessa kirjallisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet sisällissodan perimmäiset syyt. Tutkijat ovat pitkälle yksimielisiä siitä, että kansalaisten eriarvoistuminen, suoranainen nälänhätä, maaseudun torpparien ahdinko kaikki yhdessä laukaisivat räjähdysherkän tilanteen. Kun Suomi oli itsenäistynyt vasta joulukuussa 1917, virkakoneistoa ei ollut vielä luotu ja virkamiehet olivat melko osaamatonta väkeä.

Itsenäistyneessä Suomessa hallintovallan rakentaminen armeijaa myöten oli kesken. Kun virkaheitto tsaarin kenraali Mannerheim, joka hädin tuskin osasi kunnolla suomen kieltä, pyydettiin valkoisen armeijan johtoon, soppa oli valmis. Kun joukot olivat lähteneet Vaasasta suurieleisesti liikkeelle, huomattiin jo Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla ettei tämän ihan näin pitänyt käydä. Vastassa olivat oman kylän pojat, eivätkä venäläiset.

Viimeaikaiset poliittiset myllerrykset selittyvät kansalaisten eriarvoisuuden kasvulla. Lukuisat yhteisöt, tutkijat ja vastuulliset politiikan tekijät puhuvat tästä jatkuvasti. Mutta päättäjiin ei sanoma uppoa ollenkaan. Suomalaiset ovat huolissaan sekä asuinalueiden että ihmisten eriarvoistumisesta. Ainoastaan 24 prosenttia suomalaisista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että kaikki Suomen kansalaiset ovat tasa-arvoisia. Tällaisen arvion esitti jo runsas kaksi vuotta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö tutkimuksessaan. Tilannehan on siitä huomattavasti pahentunut. Juha Sipilän johtama hallitus aloitti toimintansa jo 2015 keväällä. Sen toiminnan jokainen tavallinen kansalainen tuntee nahoissaan.

 Palataan alkuun. Suomi oli varsinainen selviytyjäkansa, kun se sisällissodan jälkeen kokosi voimansa ja rivinsä, vaikka eihän vastakkainasettelu mihinkään vielä kadonnut. Pohjoismainen sosialidemokratia, ay-liike ja kehittyvä koululaitoksemme yhdessä kansanvaltaisten muiden voimien kanssa nostivat Suomen kansojen eturiviin. Nyt valtaa pitävät porvarivoimat haluaisivat palata takaisin kumpujen yöhön.

Siis kaikki vaalit, niistä tärkeimpänä tietysti ensi vuoden eduskuntavaalit ovat tärkeitä. Ei pidä antaa enää tilaa pellevoimille ja jytkyille.

Seppo Saari 

16.5.2018 08:41

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva