Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

”Pikkuveli” on kasvanut isoksi

Kuva: ”Pikkuveli” on kasvanut isoksi

Kävin runsas viikko sitten viettämässä eteläisen naapurimme 100-vuotisen itsenäisyyden juhlaa Põltsamaalla, Kokemäen ystävyyskunnassa. Virolaiset osaavat juhlia: Pönötystä toki oli jonkin verran arvokkaasta tasavuodesta johtuen, mutta sitäkin enemmän laulua, soittoa, tanssia ja kuvaelmia. Ja esiintyjiä riitti lapsista nuoriin, miehistä naisiin ja ikäihmisiin. Eniten ihailin sitä – olen aina ihaillut – miten Viron pienilläkin paikkakunnilla musiikki- ja tanssikulttuurin harrastus on pysynyt erinomaisen korkeatasoisena ja leveänä nuorisonkin keskuudessa. Suomessa on nykypäivänä vaikea kuvitella suuria teini-ikäisten ryhmiä, jotka posket punottaen tanssivat kansan-tansseja tai laulavat erilaisissa kuoroissa. Mutta Pöltsamaalla heitä on kuulemma karsittavaksi asti.

Viron 100-vuotinen historia poikkeaa suuresti Suomen vastaavasta, vaikka alunperin lähtökohdat paljolti olivat samankaltaiset: Venäjän vallankumous ja Saksan häviö I-maailmansodassa synnyttivät tilanteen, jossa pienten, aiemmin Venäjään kuuluneiden kansojen oli mahdollista itsenäistyä. Viron kohdalla kehitys ei ollut yhtäjaksoista; väliin sattui 50-vuotinen katkera neuvostomiehitys, johon johtanut päätöksenteko edelleenkin on kipeä aihe virolaisessa historiakeskustelussa. Usein esitetty kysymys on: Olisiko tuolloin sittenkin pitänyt valita sama linja kuin Suomikin?

Uudelleen itsenäistyminen `laulavan vallankumouksen´ tuloksena 90-luvun alussa palautti Viron taas länsimaisten demokratioiden joukkoon. Itsenäisyyden euforia oli korkealla, mutta taloudellisesti aika oli virolaisille kovaa. Markkinatalouteen palattiin sen rankimmassa muodossa, jossa sosiaalisiin näkökohtiin ei juuri huomiota kiinnitetty. Erilaiset avustuskuljetukset, joita Satakunnastakin runsain mitoin tuolloin veljeskansalle toimitettiin, menivät kipeään tarpeeseen.

Viron itsenäisyyspäivän kunniaksi TV:ssa esitetty dokumentti Viron uuden itsenäisyyden ensimmäisistä vuosista taustoitti ansiokkaasti niitä ongelmia, joiden kanssa Viro paini 90-luvun alussa: Puoluejärjestelmä, johon demokraattinen päätöksenteko perustuu, oli neuvostovallan jäljiltä kehittymätöntä. Päätöksentekijöiksi valikoitui nuoria ja kokemattomia, Mart Laarin kaltaisia untuvikkoja, sillä `menneisyyden miehille`(tai naisille) ei roolia haluttu antaa. Talouskysymyksissä ratkaisuvalta jätettiin nuorille, yltiökapitalismia ihannoiville taloustieteilijöille, minkä seurauksena mm tuloverotuksessa otettiin käyttöön tasavero progressiivisen mallin sijaan.
Ensimmäisten vuosien ylilyönneistä on Virossa päästy. Talouden kehitys on virolaisten sinnikkyyden ja ahkeruuden ansiosta ollut koko uuden itsenäisyyden ajan kasvavaa ja vauraus on lisääntynyt silminnähden. Mielenkiintoinen piirre nykyistä virolaista poliittista keskustelua seuratessa on ollut havaita, että yhä useammin esiin nostetaan kysymyksiä tuloerojen kasvusta, omistuksen keskittymisestä ja työehdoista. Verotukseen on jo päätetty ottaa progressiivisiä elementtejä ja lainsäädäntöä ammattiyhdistysten neuvotteluasemasta puuhataan.

Luontevaa onkin siksi ollut , että SDP:n veljespuolueen, SDE:n, kannatus on kasvanut Riikikogun (=Eduskunnan ) ohella myös monien kuntien valtuustoissa. Kasvussa on ollut myös ay-liikkeen jäsenmäärä.

Suomen ja Viron suhdetta on verrattu iso- ja pikkuveljen suhteeseen. Vertauskuvaan on joskus voinut ollut perusteita, mutta nykypäivänä lienee oikeampaa puhua pelkästä veljeydestä kokoeroja korostamatta. Viro on pitkin harppauksin lähestynyt pohjoismaista yhteiskuntamallia ja SDE:n vaikutusvallan kasvaessa tavoite edelleen lähenee.

Harri Kivenmaa

7.3.2018 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva