Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Puolalainen puhemylly

Kuva: Puolalainen puhemylly

”Jos kansalainen ilmaisee kysymyksen ja huolenaiheen, saako hän vastauksen, jonka ymmärtää?” Tämä Ajatuspaja e2:n johtajan Karina Jutilan kysymys on viime aikoina vaivannut mieltäni.

Pari vuotta sitten julkaistun kyselyn mukaan melkein 70 % suomalaisista pitää politiikkaa niin monimutkaisena, että sitä on vaikea seurata. Yksi suuri syypää tähän on päättäjien käyttämä kapulakieli. Se ei kutsu kansalaista mukaan keskusteluun, vaan sysää syrjään ja rapauttaa ihmisten kiinnostusta ja luottamusta politiikkaan.

Muistan vuosien takaa valtio-opin tenttikirjassa esitellyn puolalaisen puhemyllyn. Se on opiskelijoiden keksimä neljän sarakkeen ja kymmenen rivin taulukko, jossa lauseiden osia voi yhdistellä miltei miten tahansa. Erilaisia lauseyhdistelmiä syntyy 10 000. Tuloksena on päättymätön, käsittämätön poliittinen puhe. Tässä satunnainen esimerkkikatkelma: ”Hyvät virkaveljet, toimihenkilöiden osaksi tulevien opintojen vaikutustaso ja kohdentaminen vaatii täsmällisyyttä ja päättäväisyyttä sekä osallistumistason kohottamista. Niinpä tästä kaikesta pysyvänä osoituksena oleva informaatio- ja tiedotustoimintamme antaa myönteisen panoksen saneeraamiseen ja uudenaikaistamiseen ja edistää asiaankuuluvia toimintaolosuhteita…”

Tuskin suomalainen päättäjä ihan tuolta kuulostaa, mutta jokin tuttu kaiku tuossa kankeassa ja koukeroisessa kielessä kuitenkin on. Puhemylly on vakava naurun asia.

Poliitikkojen kapulakielisyyteen on esitetty ainakin kolme keskeistä syytä: halu vaikuttaa asiantuntevalta käyttämällä hienoja ilmauksia, pyrkimys kätkeä todellisuus hankalaan kieleen sekä hallinnon ja asiantuntijoiden kielen tarttuminen päättäjiin. Kaikissa selityksissä on varmasti perää, mutta uskon, että useimmiten kyse on nimenomaan hallinnon kielen omaksumisesta ja vähittäisestä kuuroutumisesta omalle puhetavalle.

Hallinnon kieli pyrkii neutraaliuteen. Se synnyttää kankeita ilmauksia. Poliitikon on ymmärrettävä hallinnon ja asiantuntijoiden kieltä, mutta se ei saa muuttua hänen äidinkielekseen. On muistettava, että yhteiskunnalliset asiat kuuluvat kaikille, myös niille, jotka eivät ahmi sivistyssanakirjoja aamiaiseksi tai suhtaudu vaikeisiin lauserakenteisiin ilahduttavina haasteina. Poliitikon tulisi olla tulkki, joka kääntää kokoushuoneiden kielen turujen ja torien arkikielelle.

Kun asiat ilmaistaan yksinkertaisemmin, jokin ulottuvuus viestistä väistämättä katoaa. On kuitenkin mahdollista oppia puhumaan aiempaa ymmärrettävämmin sortumatta älyllisesti epärehelliseen kansankosiskeluun. Selkeämmän kielenkäytön ei tarvitse merkitä populismia, valheellisten yksinkertaisten vastausten tarjoamista monimutkaisiin ongelmiin.

Verevillä verbeillä, lyhyemmillä lauseilla ja turhien sivistyssanojen karttelulla pääsee jo pitkälle. Päätän pohdintani pienellä pop-lyriikalla. Ehkäpä se jää päähämme sopivasti soimaan – tai jopa soimaamaan. ”Puhu äänellä, jonka kuulen, sanoilla, jotka ymmärrän, runoilla, jotka käsitän.”

Tuomas Koivisto

porilainen opettaja ja kaupunginvaltuutettu

 

28.9.2017 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala