Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Haudat aukenevat

Melkein tasan 11 vuotta sitten, toukokuussa 2006, maakunnallinen aviisi kertoi uutisen: ”Punaisten joukkohaudat siunataan Hämeenlinnassa.” Tekstissä käytettiin vielä nimitystä ´kansalaissota´ - nythän vuoden 1918 tappotalkoitten nimeksi on vakiintunut täsmällisempi ´sisällissota´. Arviolta 2500 – 3500 punaisen lepopaikat Hämeenlinnan kaupungin alueella siis saivat piispallisen siunauksen 90 vuotta käyttöönoton jälkeen.

 

Mutta vähäisempiä hautoja näämmä riittää siunattavaksi ja ainakin löydettäväksi aina vaan. Viimeisimmät uutiset kertovat, kuinka poliisin selvitettäväksi on otettu Riihimäen suunnalla Hikiän metsässä sijaitseva, ilmeisesti sukulaisten vuosikymmenien ajan muistama ja muistelema hauta. Sieltä on löydetty neljän ihmisen, ilmeisesti teloitettujen punakaartilaisten jäänteet.

Sitten on rajan pinnasta Ilomantsista löytynyt metsähauta, johon on kuopattu 12 venäläistä sotilasta Suomen talvisodan ajoilta. Varmasti seudun maastoon on saanut viimeisen sijansa monituhatpäinen joukko vainajia, niin venäläisiä, suomalaisia kuin ehkä saksalaisia ja ruotsalaisiakin. Vaikka suomalaisilla oli käytäntönä koettaa kuljettaa kaatuneensa kotipuoleen päin, se ei ole suinkaan aina onnistunut.

Miksi noita salaisia, mutta valittujen tietämiä hautoja yhä löytyy esimerkiksi niin kaukaisen ajan kuin 1918 sisällissodan jäljiltä? Kielenkäyttö noista ajoista ja erityisesti sodan punaisesta osapuolesta puhuttaessa on nykypäiviin tultaessa koko ajan laimentunut, käynyt asiallisemmaksi, jos verrataan kiihkeimpiin kuukausiin ja vaikkapa Ilmari Kiannon käyttämiin ilmaisuihin. Ei varmasti ollut ihme, että hautapaikkoja muistettiin vain salassa; olivathan alkuun surunilmaisutkin voittajien kieltämiä.

Tänä Suomi100-juhlavuonna on varmaan ollut ihan asiallista muistutella valtiomme syntymähetkien tunnelmia – esimerkiksi Timo Koivusalon ohjaama ”Täällä Pohjantähden alla” –tv-elokuva sai monin kohdin silmät vesiin. Kuinka hirveitä aikoja onkaan eletty, kuinka vaivalloisuudessaan turhaa on ollut moni ponnistus menneisyydessä. Ja toisaalta näyttäytyy, kuinka lyhyt on miesmuisti…

Sillä mitä kertoikaan radiouutinen kesäkuun viimeisenä päivänä? Kansa sai kuulla, kuinka urhea Suomemme on yhdessä rakkaan länsinaapurinsa Ruotsin kanssa allekirjoittanut sopimuksen, joka velvoittaa suomalaiset toimimaan sotilaallisissa valmiusasemissa, nopean toiminnan joukkoina – erikoistilanteiden varalta, myös sotilaallisen kriisin ilmetessä. Näin lausui jyhkein äänenpainoin sota-, anteeksi! - puolustusministeri Jussi Niinistö, jonka maltillisuudesta on näkynyt varsin vähän todisteita.


Siispä Suomi-Finland siirtyi jälleen tiiviimmin ”länteen”. Kun siirtyy länteen, siirtyy kauemmas idästä. Mikähän sivistyksessäni on vikana, kun tietääkseni Suomi on aina ollut, hankalaa kyllä, jopa maan sisäisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti, sekoitus molempia, niin itäistä kuin läntistä.

Rauni Virtanen

Karvialainen teatteriohjaaja ja kulttuuripersoona

6.7.2017 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala