Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Piilossa mutta läsnä

Kuva: Piilossa mutta läsnä

Sitten 70-luvun Suomessa ei ole juuri puhuttu luokkaeroista, vaan on hellitty ajatusta tasa-arvosta ja kaikkien samanlaisista mahdollisuuksista mihin vain.

Mutta ilmapiiri on muuttunut, luokkajakoa tehdään taas näkyväksi – vaikka joillekin kuulemma saattaa olla yllätys, että tasa-arvoisessa Suomessa ylipäätään on yhteiskuntaluokkia.

Luokkia piirtää näkyviin esimerkiksi kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula kirjassaan Luokkalaki. Samoilla linjoilla on yhteiskuntaluokkien terveyseroihin perehtynyt lääketieteellisen sosiologian professori Ossi Rahkonen (HS 13.4.2017).

Rahkosen mukaan terveyden luokkaerot ovat säilyneet ennallaan tai ovat jopa kasvaneet. Elinajan ero on kymmenkunta vuotta vähiten ja eniten tienaavien viidesosassa. Hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat elävät keskimäärin 83-vuotiaiksi ja pienituloiset ja vähänkoulutetut kuolevat noin 73-vuotiaina.

Tästä päästään ”juupas eipäs” -luokkakeskustelun ytimeen. Toisten mielestä mitään luokkia ei ole, vaan on yksilöstä itsestään kiinni, käykö hän kouluja ja ahkeroiko hän itselleen suuret tulot – eli pitemmän ja keskiluokkaisemman elämän.

Anna Kontulan mukaan julkista keskustelua hallitsevat myytit luokkien katoamisesta ja yhdestä suuresta keskiluokasta. Hän muistuttaa Petteri Orpon lausahtaneen, että keskiluokan määrittelee ahkeruus.

”Jos ahkeruus on välttämätön ja riittävä ehto keskiluokkaan kuulumiselle, tästä loogisesti seuraa, että ei-keskiluokkaiset ovat myös ei-ahkeria”, Kontula summaa.

Kun luokkia ei tunnisteta eikä tunnusteta, ei tunnisteta myöskään syrjintää, joka piiloutuu rakenteisiin. Silloin jää kysymättä esimerkiksi, miksi kansalaisten terveystiedot tai tilitiedot kuuluvat yksityisyyden piiriin – kunhan ei ole pitkäaikaistyötön tai sosiaalitoimiston asiakas. Samoin jää kysymättä, miksi eläkejärjestelmässä kaikki maksavat, mutta vain osa saa vanhuuseläkettä. Harva rakentaja jaksaa työssään vanhuuseläkkeelle saakka, mutta maksajaksi hän kelpaa.

Tuloerot suomalaisten keskuudessa ovat isot, ja ainakaan ahkeruuden puutteesta ei voi syyttää niitä, jotka tekevät useaa työtä voidakseen asua ja elää tässä maassa.

Harmaa talous on taas nostamassa päätään. Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien tiedetään tekevän töitä jopa parin euron tuntipalkalla. Tutkijoiden mukaan (HS 14.4.) on vaara, että Suomeen syntyvät pysyvät pimeät työmarkkinat.

Hyväksikäyttäjissä on niin suomalaisia kuin maahanmuuttajien maanmiehiä. Television tietoiskussa maahanmuuttaja kertoo, kuinka sukulaismies teetti hänellä 17-tuntisia työpäiviä kurjalla palkalla. Sukulainen vangittiin ja kyseistä henkilöä autettiin asunnon hankkimisessa.

Mutta entä ne, jotka viranomaiset jättävät tuuliajolle? Onneksi on vapaaehtoisia auttajia, esimerkiksi seurakunnissa ja SPR:ssä. Hätämajoituksesta vastaavan Ellinoora Södermanin mukaan Porissa on ns. kielteisessä turvapaikkaprosesissa 185 ihmistä. Heitä voi pitää potentiaalisina paperittomina (SK 15.4.).

Paperittomien henkinen tila huolestuttaa Södermania. Kun unelmat murtuvat, myös mieli voi murtua. Minkälaisiin tekoihin se ajaa ihmisiä?

TV:n tietoiskussa todetaan, että ”ihmiskauppa on piilossa, mutta läsnä kaikkialla”. Sama pätee luokkaeroihin, ne ovat olemassa, vaikka eivät näy. Jos näiden erojen olemassaolo kielletään eikä mitään tehdä, kuilut syvenevät.

Heli Kokko

11.5.2017 09:01

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva