Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Luusereita ja luusereita

Kuva: Luusereita ja luusereita

Vuokralla asuvat ovat joidenkin suomalaisten mielestä luusereita. Meillä kunnon ihmisen kuuluu asua omistusasunnossa. Suomen kotitalouksista noin 70 prosenttia asuukin omistusasunnossa, mutta muualla on toisin. Esimerkiksi Sveitsissä omistusasuntojen osuus on 30–40 prosenttia – ja pitääkö joku sveitsiläisiä luusereina?

Mutta häviäjiä, jos eivät aivan luusereita, alkavat olla pitkittyneen taloudellisen alakulon myötä myös asunnonomistajat. Vähintään 1,8 miljoonaa suomalaista asuu seuduilla, joissa asuntojen hinnat laskevat (HS 29.10.).

Asuntomarkkinoilla on lehden mukaan käynnissä historiallinen kahtiajako. Asuntojen reaalihinnat nousevat vain pääkaupunkiseudulla ja muutamassa maakuntakeskuksessa. Muualla maassa ne ovat laskeneet vuodesta 2010 saakka.
Oma koti ei enää olekaan turvallinen sijoitus: iso osa suomalaisista ottaa asuntoa ostaessaan riskin, että joutuu myymään sen tappiolla.

Kun työ on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja harvoihin keskuksiin ja kun työvoimaviranomaisetkin edellyttävät yhä kauemmas työn perässä matkustamista, ihmisten pitäisi pystyä liikkumaan entistä ketterämmin, mutta omistusasunto voi tässä olla jopa esteenä.

Omistusasuminen on tällä hetkellä toki etulyöntiasemassa vuokra-asumiseen nähden, koska korot ovat lähes nollassa ja omaan asuntoon saa ennätyshalpaa rahoitusta – eikä lainan takaisin maksamisella tunnu olevan kiirettä. S-Pankki on juuri tuonut markkinoille 45 vuoden asuntolainan.

Sen sijaan vuokrat ovat Suomessa viime vuosina nousseet 2,8 prosentin vuosivauhtia, vaikka muut asumiseen vaikuttavat kustannukset eivät olekaan nousseet.

Vuokrien nousuun vaikuttaa Pellervon taloustutkimuksen mukaan etenkin kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, mutta yhdeksi syyksi vuokrien nousuun on nähty myös vuokratuet – ja syyllisinä pidetään tietysti vuokratuen saajia.

Vuokratukeakin voi silti katsoa vähintään kahdesta vinkkelistä. Kirjailija Jari Ehrnrooth kirjoitti Yle-kolumnissaan: ”Vapaamatkustuksen riemuvoitto ei ole siis sattumaa. Se on työväenliikkeen linnakkeissa tietoisesti rakennettu keino ulosmitata työnantajilta ja paremmin ansaitsevalta keskiluokalta kaikki mikä tulonsiirtojen avulla irti saadaan. Nyt esimerkiksi asumistukeen kuluu 1,7 miljardia euroa vuodessa ja edunsaajia on 800 000 henkeä eli 60 prosenttia vuokralla asuvista.”

Jari Ehrnrooth tuntuu ajattelevan, että tulonsiirrot ovat vain vapaamatkustajuutta, mutta esimerkiksi arkkitehti ja tekniikan tohtori Harri Hautajärvi ei pidä vuokralaisia verorahoilla maksettujen tukien ulosmittaajina, vaan hän näkee Kelan myöntämien asumistukien päinvastoin mahdollistavan vuokrien ylihinnoittelun, mikä johtaa oravanpyörään: yhä useampi tarvitsee vuokratukea selvitäkseen asumismenoistaan.

Kaikki eivät olekaan häviäjiä. ”Verovarojen valuminen asuntosijoittajille kuvastaa Suomen nykyistä asuntopolitiikkaa – tai paremmin sen puutetta”, Hautajärvi kirjoitti HS-Kodissa 5. marraskuuta.

Kun iso osa uusista asunnoista, varsinkin pienistä, myydään suoraan ja nopeasti sijoittajille, voi päätellä, että tämän pelin voittajia ovat nimenomaan asuntosijoittajat.

Asuntosijoittajat eivät siis ole luusereita, mutta jos ajatellaan asia loppuun asti, häviäjiä olemme me kaikki, koska verovaroilla pyöritetään nykyistä, asumisen kustannuksia nostavaa järjestelmää.

Heli Kokko

30.12.2016 08:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala