Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Meillä ei ole varaa?

Kuva: Meillä ei ole varaa?

”Meillä ei ole varaa”, hoetaan Suomessa, mutta ne jotka näin hokevat, eivät ole köyhiä, vaan he ovat taloudellisen ja poliittisen eliitin edustajia. Professori Alf Rehn kirjoitti viimeisessä Hesarin-kolumnissaan, että talous saa liian usein sanoa viimeisen sanan: kun halutaan lyödä lopullinen niitti vastapuolen argumentointiin, isketään talouden lekalla: ”ei ole varaa, emme voi elää velaksi.”

Huomattu on: ei ole varaa maksaa nykyisentasoista sosiaaliturvaa eikä työttömyysturvaa, pakko leikata koulutuksesta, yliopisto-opetuksesta... Ja tehdä sitten silmänkääntötemppuja, että muka perutaan säästöpäätöksiä.

Yksi ei ole varaa -vakioista on se, että meillä ei ole varaa pitää koko Suomea asuttuna. Se missä raja asutun ja autioitettavan Suomen välillä kulkee, riippuu vastaajasta.

Tosiasia on, että Suomi valuu alas Helsingin seudulle – ja sikäläisten mielestä he elättävät muun Suomen. Yli puolet suomalaista asuu 200 kilometrin säteellä Helsingistä, joka kolmas sadan kilometrin säteellä (HS 6.10.2016). Viimeisen 25 vuoden aikana suurin määrällinen ja suhteellinen väestönkasvupaine on kohdistunut 20 kilometrin säteelle Helsingistä. Epäsuhtaa kasvattaa se, että neljä muuttajaa viidestä on nuoria tai nuoria aikuisia.

Ei ole varaa -hokijoiden vastaisesti valtaosa suomalaisista pitäisi koko maan asuttuna. Tämä on käynyt ilmi kyselyissä, joiden mukaan myös yrittäjät kannattavat koko Suomen pitämistä asuttuna, koska monet paikalliset vahvuudet jäisivät muuten hyödyntämättä.
Kauniin puheenvuoron ”muun Suomen” puolesta käytti kirjailija Sirpa Kähkönen Hesarin kolumnissaan. Hän on kiertänyt Suomea kirjailijan työnsä vuoksi ja on kohdannut matkoillaan ihmisiä, jotka ovat luoneet ympärilleen sivistyksen ja kulttuurin ilmapiirin.
Kähkösen mielestä ”Suomen alueiden arvon mittaaminen euroissa on osa politiikkaa, jonka tavoitteena on kapitalistinen, neljäs vallankumous”, ohjailematon markkinamekanismi joka lopulta ohjailee kaiken ”parhain päin”, oli sitten kyse vaikkapa liikenteestä tai asuntorakentamisesta.

Tai terveydenhuollosta. Paljastavaa on, että Suomen Yrittäjien mukaan sosiaali- ja terveysuudistuksen tärkein elementti on valinnanvapaus eli sote-palveluiden avaaminen kilpailutukselle. Demokraatti kirjoitti taannoin uuden systeemin olevan siinä mielessä ”kustannustehokas”, että yhteiskunnan kustannukset nousevat ja että alan yritykset pääsevät avoimesti saalistamaan voittoja. Ja viemään voittonsa ulkomaille, voi lisätä.

Täysin uusliberalismin vastaisen kannan otti myös Harri Hautajärvi (HS 15.5.2016), kun hän kehtasi nähdä hyvää sellaisissa systeemeissä kuin ”valtakunnansuunnittelutoimisto” ja ”aluepolitiikka”. Hän arvosteli tiivistämisintoa ja kysyi, mitä jos Suomea alettaisiin suunnitella kokonaisvaltaisesti.

Talousviisaisiin kuuluva Alf Rehn muistuttaa, että talous on sarja valintoja, ei yksi ja ehdoton totuus.
”Siitä ei ole kauan, kun talouden viimeinen sana oli orjuuden tarpeellisuus, kultakannan ehdottomuus tai se, etteivät naiset siihen kuuluneet”, Rehn huomauttaa.

Taloudelliseen ja kaikinpuoliseen hyvinvointiin tarvitaan mm. koulutusta, tutkimusta, terveydenhuoltoa – ja inhimillisyyttä. Nyt koko Suomen asuttuna pitäminen nähdään vain taloudellisena rasitteena, mutta ei ehkä kulu kauaakaan kun trendi kääntyy. Vai olisiko jo kääntynyt?

Heli Kokko 

4.11.2016 07:58

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva