Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Jättäkää Kekkonen jo rauhaan

Olisi luullut, että vuonna 1981 virastaan lopulta eronneesta ja 31. elokuuta 1986 kuolleesta presidentti Urho Kaleva Kekkosesta on jo kirjoitettu kaikki mahdollinen. Mutta ei. Kun tutkijat ovat jo kalunneet loppuun Kekkosen toimet 25 vuotta kestäneen presidenttikauden ajalta, ja hänen elämästään on julkaistu lukuisa määrä muitakin kirjoja, niin nyt hänen luottotoimittajakseen ja kirjalliseksi avustajakseen mainittu toimittaja Maarit Tyrkkö julkaisi vielä toisen kirjansa Kekkosesta ja omasta intiimistä suhteestaan presidenttiin.

Eikö olisi jo aika jättää Urho Kekkonen rauhaan?

 

Nyt jo itsekin eläkeikään edenneen Tyrkön, nykyisen Huovisen, kirjan oli kirjoittajan omien sanojen mukaan tarkoitus antaa Kekkosesta inhimillinen kuva. Kieltämättä kirja piirtääkin kuvaa siviili-Kekkosesta heikkouksineen ja lemmenlurituksineen. ”Presidentti ja toimittaja” –kirja tarjoaa Kekkosen elämästä kiinnostuneille tirkisteltävää, joka tuntuu vastenmieliseltä.

Kirja perustuu Maarit Tyrkön muistiinpanoihin, joita hän teki 1970-luvulla oltuaan useita vuosia osa Kekkosen lähipiiriä. Kirjassa hän mainitsee myös aikalaispoliitikkoja, joiden kanssa Urho Kekkonen oli tekemisissä.

Kirjan ilmestymisen jälkeen syntyi ikävä kohu, kun Tyrkkö kertoo kirjassa kokoomuksen entisestä puheenjohtajasta Juha Rihtniemestä, että hän erosi vaimostaan ja teki itsemurhan. Todellisuudessa Rihtniemi kuoli sydänkohtaukseen ja oli avioliitossa vaimonsa kansa kuolemaansa asti.

Juha Rihtniemen tytär Suvi Rihtniemi vaati Tyrköltä anteeksipyyntöä ja kirjan vetämistä pois myynnistä. Tyrkkö onkin pyytänyt virhettään anteeksi ja myöntänyt sekoittaneensa Juha Rihtniemen toiseen silloiseen kokoomuspoliitikkoon Juha Vikatmaahan, joka teki itsemurhan 33-vuotiaana vuonna 1974. Ammattitoimittajalta olisi odottanut suurempaa tarkkuutta.

Urho Kekkosen valtakaudella syntyi sukupolvi, jonka aikana presidentit olivat kekkosia. Kekkosen elämä saattaa edelleen kiinnostaa heitä ja heidän vanhempiaan, mutta heidän lapsiaan ei Kekkonen enää välttämättä innosta. Vuoden 1981 jälkeen presidentteinä ovat olleet Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja nyt Sauli Niinistö. Yhteensä 35 vuodessa on syntynyt sukupolvia, joilla ei ole hajuakaan Kekkosen kaudesta.

Urho Kekkosen kaudella presidentin valtaoikeudet olivat aivan toista luokkaa kuin ne ovat nyt Niinistön kaudella. Kekkosen valta alkoi jo muistuttaa lähes itsevaltiutta, ja siitä oppineena eduskunta alkoi Mauno Koiviston kaudella vähitellen karsia valtaoikeuksia.
Toki voidaan ajatella, että presidentin valtaa on jo karsittu liikaakin. Presidentin valta rajoittuu oikeastaan nyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Sisäpolitiikassa Niinistöllä on enää puhevaltaa. Tarja Halosen tai Sauli Niinistön aikaa on siis turha verrata Kekkosen aikaan.

Yhteistä näillä ajanjaksoilla on se, että Kekkonen ja hänen edeltäjänsä J.K. Paasikivi loivat Suomen nykyisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustan kuten puolueettomuuden ja hyvät suhteet itänaapuriin. Niistä yrittää Niinistökin pitää kiinni, vaikka Suomen puolueettomuus onki nyt heikolla pohjalla.

Toivoa sopii, ettei Urho Kekkosesta tehdä enää yhtään tutkimusta tai elämänkertaa. Hänen aikansa on jo loppuun kaluttu. Annetaan UKK:n pyöriä rauhassa haudassaan.

Jukka Vilponiemi

9.9.2016 08:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva