Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Olumppiahuumaa

Kuva: Olumppiahuumaa

Nyt se sitten alkaa: penkkiurheilijan reilu kaksiviikkoinen unelma, kun Rion olympialaiset (suomalaisittain olumppialaiset) lauantain vastaisena yönä Suomen aikaa käynnistyvät.

Huuman laadusta voidaan tosin olla monta mieltä, sillä kaikkia kisat eivät kiinnosta. Monessa perheessä käydään varmasti henkien taistelua siitä, mikä tv-kanava on kulloinkin päällä: ympäri vuorokauden olympiakanavana toimiva Ylen tv 2 vai jokin muu. Onneksi tätä taistelua helpottaa se, että kisoja voi seurata myös Yle Areenasta netin kautta. Selvää kuitenkin on, että olympialaiset ovat lähiviikot useimpien huulilla, joko hyvässä tai pahassa.

Olympialaiset ovat aina olleet tavalla tai toisella myös politiikan väline, vaikka kisojen pitäisi olla maailman urheilevan nuorison juhla. Niin tälläkin kertaa.

Jo Berliinin olympialaiset 1936 oli natsi-Saksan näyteikkuna. Munchenin kisoissa 1972 terroristit hyökkäsivät Israelin urheilijoiden kimppuun, ja muistissa ovat Afrikan maiden boikotti Montrealin kisoissa 1976 tai Yhdysvaltojen ja kumppanien boikotti Moskovan kisoja kohtaan 1980. Boikotin syynä oli Neuvostoliiton osallistuminen Afganistanin sisällissotaan. Itä-Euroopan maat puolestaan boikotoivat Los Angelesin kisoja 1984.

Nyt ei boikotoida, mutta Rion kisoja varjostavat aiemmat dopingkäryt, ja niistä johtuvat mm. useiden Venäjän urheilijoiden sulkeminen kisoista. Vaikka kisoihin osallistuu vielä kuitenkin 200 venäläisurheilijaa, pitää Venäjän johto sulkemisia poliittisena.

Toivoa sopii, että eniten menneet ja myös tulevat olympiakisat muistetaan sittenkin urheilusuorituksista. Parhaiten tietysti meillä Suomessa muistetaan olympiavoittajat, vaikka kisoissa on tehty paljon muitakin hyvä suorituksia.

Tottakai kaikki vanhemmat suomalaiset muistavat katsoneensa mustavalkoisesta tv-ruudusta, kuinka Lasse Viren nousi voittamaan olympiakultaa 10 000 metrin juoksussa Munchenissa 1972, vaikka hän kaatui kesken juoksun. Viren voitti  tuolloin myös 5 000 metriä. Tai Tapio Korjuksen ja Heli Rantasen keihäskullat 1988 Soulissa ja 1996 Atlantassa. Tai kun Arsi Harju pukkasi  yllättäen kuulansa voittoon Sydneyssä 2000.

Meksikon kisat 1968 olivat porilaisittain tärkeät, kun painonnostaja Kaarlo Kangasniemi toi Suomeen kisojen ainoan kultamitalin.

Takana ovat ne vuosikymmenet, jolloin suomalaiset kantoivat olympialaisista mitaleita kilokaupalla. Helsingin kotikisat 1952 olivat viimeiset, joista suomalaiset ottivat ison mitalisaaliin: 6 kultaista, 3 hopeista ja 13 pronssista mitalia. Sen jälkeen mitalisaaliimme on huvennut koko ajan.

Heikoimmin suomalaiset menestyivät Ateenassa 2004, jolloin saaliina oli 2 hopeamitalia. Lontoosta suomalaiset toivat neljä vuotta sitten yhden hopeisen ja kaksi pronssista mitalia.

Viime vuosikymmeninä suomalaiset ovat lähteneet kisoihin suurin odotuksin mutta tulleet kotiin pettymyksin. Nyt kisoihin lähtee meiltä 54 urheilijaa, joilta jälleen odotetaan paljon, vaikka kylmä totuus on, että suurin osa heistä karsiutuu jo alkukilpailuissa. Menestyjiksi pitääkin laskea kaikki ne, jotka pääsevät loppukilpailuihin.

Keihäsmiehet, purjehtijat ja ampujat ovat ehkä vahvimpia mitalistiehdokkaitamme, mutta esimerkiksi pika-aidoissa Nooralotta Neziri ja maantiepyöräilyssä Lotta Lepistö voivat yllättää. Samoin uimarit.

Mutta viis siitä, tuleeko mitaleita vai ei. Tärkeintä on urheilu. Vai onko?

Jukka Vilponiemi 

5.8.2016 07:55

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva