Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Nuorisotyöttömyys vaarantaa tulevaisuuden kasvun eväät

Kuva: Nuorisotyöttömyys vaarantaa tulevaisuuden kasvun eväät

Elin oman nuoruuteni juuri 90-luvun laman aikaan. Kesätyöpaikkoja ei saanut millään, sillä työttöminä olivat ystävieni vanhemmatkin. Yritin kasata kokemusta työelämästä toimimalla lapsenvahtina viikon siellä ja toisen täällä. Sain seuraavana kesänä kaupungin myöntämän kesätyöpaikkatuen, jonka avulla hain itselleni kesätyön taideliikkeestä. Palkkaa en saanut tukea enempää, mutta katsoin työkokemuksen olevan tärkeintä minulle.

Seuraavaksi kesäksi keräsin rahaa erilaisin tempauksin lähteäkseni kesätyön tai kielikurssin sijaan partioleirille oppimaan kieliä. Se oli minulle ainut vaihtoehto päästä ulkomaille. Jotenkin nämä lamavuodet kitkuttelin läpi ilman oikeaa kesätyötä, mutta muistan vieläkin sen kovan innon ja haluan päästä kesätyöhön, mihin tahansa työhön. Ja sen pettymyksen, jonka koin, kun työpaikka jäi saamatta ilman suhteita oikeisiin yrityksiin ja ihmisiin kesä toisensa jälkeen.

Hiljattain julkaistu uusin työllisyystilasto kertoo karua kieltään nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta Suomessa. Maaliskuussa 15-24-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 75 000, ja nuorten työttömyysaste oli 23,8 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita on ensi vuonna puolestaan jo lähes 140 000, mikä on miltei 40 % kaikista työttömistä.
 Kesäaikainen työttömyys on väliaikaista, toisin kuin nuorisotyöttömyys. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat yksinäänkin ikäviä ilmiöitä, mutta yhdessä entistä vaikeampia. Tiedetään, että mitä pidempään ihminen on vailla työtä, sitä vaikeammaksi työllistyminen käy. Työllisyysmäärärahoista on leikattu siten, että rahat ovat loppuneet eri puolilla Suomea jo kauan ennen vuoden loppua. Kotimaista kulutusta heikentävät säästötoimenpiteet vaikuttavat työpaikkojen vähyyteen esimerkiksi palvelualoilla, jotka työllistävät paljon nuoria. Työpajatoiminnan suunnitellut leikkaukset kohdistuvat myös juuri nuoriin. Työ- ja elinkeinopalveluissa aikaa jokaisen työnhakijan henkilökohtaisen tilanteen läpi käymiseen ja selvittelyyn ei välttämättä enää ole, sillä yhdellä virkailijalla voi olla jopa 1 000 asiakasta. Nuori saattaa joutua odottamaan ensimmäistä tapaamista virkailijan kanssa reilusti yli puoli vuotta. Se on liian pitkä aika nuoren ihmisen elämässä.

Nuori työtön saattaa ajatella, ettei kukaan ota koppia hänen tilanteestaan, vaikka halu tehdä töitä on kova. Kriittisessä elämänvaiheessa - nuoruuden ja aikuisuuden sekä opiskelun ja työelämän välillä - on erityisen tärkeää, etteivät työttömyysjaksot venyisi pitkiksi. Pitkä työttömyys syö nuoren uskoa tulevaisuuteen ja omiin kykyihinsä sekä siihen, kuinka tarpeelliseksi hän itsensä kokee. Työ ei ole pelkkä ansaintakeino, vaan sen psykologinen merkitys ihmiselle on valtavan suuri. Työn avulla oman paikan löytäminen maailmassa on helpompaa, ja se tuo elämään tarvittavaa pysyvyyttä. Yhteiskunnan kannalta pitkittynyt nuorisotyöttömyys ongelmineen leikkaa tulevaisuuden työvoimaa, sitten kun sitä jälleen tarvittaisiin.

Nuorisotyöttömyyden kasvu ei ole pelkästään kotimainen ilmiö. EU-maissa nuorisotyöttömyys on viime vuosina kolkutellut jopa 30 prosentissa. Kansainvälisen työjärjestön ILOn tulevaisuusraportin mukaan työtä vailla oli miltei 74 miljoonaa 15-24-vuotiasta vuonna 2014, ja järjestö ennustaa työllisyysnäkymien yhä synkkenevän ensi vuonna. Kuten niin monet muutkin asiat, myös työttömyyden kasvu on globaali ongelma, joka ei tunne maiden rajoja. Erityisen huolestuttava se on sen vuoksi, että siitä kärsijät ovat niitä, joiden pitäisi rakentaa maiden ja yhteiskuntien tulevaisuus.

Nyt tarvittaisiin vahvaa signaalia siitä, että päättäjät ottavat vakavasti nuorisotyöttömyyden kasvun. Työllisyysmäärärahoista ei ole varaa leikata enää lainkaan, vaan panostukset työllisyyteen ovat tulevaisuuden investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Nuorten kiinnittymistä työelämään on tuettava esimerkiksi nuorisotakuun tehokkaamman toimeenpanon, palkkatuetun työn ym. avulla ja huolehtimalla varhaisesta tukemisesta TE-toimistossa. Lisäinvestoinnit muun muassa rakentamiseen toisivat alalle työtä ja lisäisivät toimeliaisuutta myös muilla aloilla. Vaikka ennusteen mukaan kokonaisuudessaan Suomen työttömyys on kääntymässä tänä vuonna laskuun, nuorten työllistymistä tukevia toimenpiteitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Kristiina Salonen 

27.5.2016 08:06

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva