Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Minkälaista markkinataloutta haluamme?

Kuva: Minkälaista markkinataloutta haluamme?

Markkinataloutta voi verrata toriin, jossa jokainen voi käydä vapaasti kauppaa. Jos jotain tavaraa tahdotaan ostaa enemmän kuin sitä on tarjolla, hinta nousee. Näin sitä kannattaa tuottaa lisää. Vastaavasti, jos jonkin tavaran kysyntä alenee, sen hinta laskee. Sen tuotantoa kannattaa supistaa. Kysyntä ja tuotannon kustannukset näkyvät hinnassa, ja ohjaavat tuotantoa.

Elävässä elämässä malli ei toimi näin ihanteellisesti: Kaikilla ei ole rahaa edes vähimmäisiin tarvikkeisiin. On työkyvyttömyyttä, sairauksia, vanhuutta ja lapsuutta.

Toinen systeemin sisään rakennettu ongelma on se, että täysin vapaasti toimivilla markkinoilla ei syntyisi kaikkea sitä, mitä nykyaikaisessa yhteiskunnassa tarvitaan, jotta se toimisi hyvin. Kuka tuottaisi yleisestä turvallisuutta tukevia palveluita, teitä, sairaalapäivystystä, majakoita tai paloautoja, jos kaikki talouden tuotanto toteutuisi vain yksityisten kuluttajien ostoshalujen varassa? Niitä ei syntyisi, vaan niiden rahoittamiseen tarvitaan verotusta. Eli markkinoiden oheen tarvitaan valtio.  

Kolmas ongelma on, että vapaan kysynnän varassa ei yhteiskuntaan synny tarpeeksi kulttuuripalveluita, koulutusta, kehittämistoimintaa, terveydenhuoltoa tai suojaa vanhuuden, sairauden, työttömyyden ja lapsuuden ajalle. Ihmiset eivät varaudu tarpeeksi pahojen päivien varalle. Siksi kaikki nämä julkiset hyvinvointipalvelut on luotu poliittisilla päätöksillä.

Neljäs vapaiden markkinoiden varjopuoli on riisto. Työväenliikkeen voimin talouden toiminnalle ja voittojen haalimiselle on asetettu pari rajoitusta: Työvoimaa ei saa käyttää orjuuttamalla eikä luontoa saa tuhota sitä saastuttamalla tai ryöstämällä viimeisetkin luonnonvarat ja luonnonmaisemat.

Sosialidemokraatit ovat rakentaneet markkinataloutta, jossa olisi pelisäännöt ja heikommille suojaa ja turvaa.
1800-luvulla työväenliike etsi vaihtoehtoja raa’alle kapitalismille. Eduard Bernstein väitti Karl Marxin vastaisesti, että kapitalismin jättiläisromahdusta ei ollutkaan tulossa. Keskiluokka kasvoi ja vaurastui. Luokkaerot kaventuivat. Vallankumousta ei tarvittu. Työväenliike jakautui kahtia viimeistään Venäjän bolsevikkivallankumouksen (1917) myötä. Sosialidemokraatit torjuivat diktatuurin, aseellisen vallankumouksen ja yksipuoluejärjestelmän.

Kommunistit halusivat hävittää kapitalismin kokonaan aseellisella vallankumouksella. Ne, jotka sen sijaan halusivat kehittää järjestelmää asteittaisilla uudistuksilla ja lainsäädännöllä, kutsuivat itseään sosialidemokraateiksi. Jako oli niin jyrkkä, että Neuvostoliitossa ja myöhemminkin kaikissa kommunistien hallitsemissa ”sosialistisissa maissa” sosialidemokraattiset puolueet kiellettiin.

Ihmisten pyrkimys lisätuloihin motivoi työhön ja kouluttautumaan. Markkinat ohjaavat yrityksiä vähentämään tuotantokustannuksia, toimimaan rationaalisesti, tehokkaasti ja tuottavasti sekä kehittämään jatkuvasti tuotteita kuluttajien tarpeita vastaavaksi.
Mutta vapaaseen kauppaan nojaava systeemi vääristyy liikaa, jos vain ne voittavat, jotka käyttävät halpatyövoimaa, eivät kanna vastuuta heikoista, pimittävät verottajalta tulonsa ja saavat rahaa saastuttamalla yhteistä luontoa.

Yhteisiä pelisääntöjä kaivataan vapaalle kilpailukentälle. Yrittäjyys ja innovatiivisuus, markkinoiden eteenpäin vievät voimat, voivat saada tukea turvallisuudesta ja yhteisvastuusta, eivät riistosta ja eriarvoisuudesta.

Vuolanne Antti 

29.4.2016 08:57

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva