Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Tulos syntyy yhdessä sopimalla

Kuva: Tulos syntyy yhdessä sopimalla

Suomalainen ammattiyhdistysliike on vahva vaikuttaja. Se toimii työpaikkojen arjessa ja ammattiliittojen neuvotteluissa sekä poliittisessa päätöksenteossa työntekijöiden elinolojen parantamiseksi. Saavutuksia on runsaasti 1880-luvun lopulta tähän päivään.

Ammattiliittojen toiminnan ydin on kuitenkin työpaikoilla, joilla työehtosopimukset ja muut työelämän pelisäännöt muuttuvat todelliseksi elämäksi. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi läheskään kaikkia niitä oikeuksia, joita tänään pidetään itsestään selvänä. Ei olisi saatu aikanaan kahdeksantuntista työpäivää eikä viisipäiväistä työviikkoa, ei äitiys- tai vanhempainvapaata, ei ylityökorvauksia eikä lomarahaa, ei palkkaa sairausajalta eikä irtisanomissuojaa. Eikä lista lopu tähän. Edellä luetellut, kaikki ovat nimenomaan ay-liikkeen saavutuksia - eivät työnantajien myötämielisyyden seurausta tai lainsäätäjän keksintöjä.

Työelämä on muuttunut nopeasti. On yhä enemmän pieniä työpaikkoja ja täysin uusia ammatteja. Osa muutoksesta on tervetullutta - kuten kasvava osaaminen, järkevämpi työnjako tai raskaita rutiinitöitä helpottava tekniikka. Digitalisaatio on jo muuttanut paljon työelämää ja tekee sitä varmasti jatkossakin.

Erittäin kielteinen muutos taas on työehtojen rapautuminen, joka on kuin tarttuva tauti. Mitä useampi tekee töitä epämääräisillä ehdoilla, sitä useammalta sitä myös odotetaan ja vaaditaan. Huolestuttavia ovat esimerkiksi ylipitkät ja ylilyhyet työpäivät, joita joillain aloilla pidetään jo täysin normaaleina. Nuoret ja silpputyöläiset tarvitsevat liittoa ja työtovereiden tukea. Heille työelämän käytännöt ovat vieraita. Kun työ ja työttömyys vuorottelevat ja elämä on epävarmaa, on ammattiosaston ja luottamusmiehen tuki tarpeen työntekijälle. Työttömyyskassan jäsenyys tuo myös turvallisuutta.

Suomi on sopimusyhteiskunta, missä kolmikantaisella tekemisellä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia. Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet sopimukset ja valtiovalta on omalta osaltaan tullut mukaan työelämän lakien, sosiaalietuuksien muutosten tai verotuksen keinoin. Kolmikanta on selkeästi tuonut sitoutumista yhteiseen päämäärään ja ennustettavuutta ja vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Olemmeko nyt hukkaamassa tämän apparaatin? Ja rikkomassa pakkoa käyttäen sen, mikä on sopimalla rakennettu? Ay-liikkeen on voimakkaasti pidettävä kiinni sopimisen oikeudesta ja jäsenistön palvelussuhteen ehtojen puolustamisesta sekä työelämän laadun ja jaksamisen parantamisesta.

Työmarkkinaosapuolet ovat käynnistäneet uudelleen neuvottelut. Vakavana yrityksenä on päästä SOPIMUKSEEN, joka korvaa maan hallituksen esittämät toimet kilpailukyvyn parantamiseksi eli pakkolait. Ratkaisun tulee kohdella eri palkansaajaryhmiä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Samanaikaisesti on ratkaistava asiat paikallisesta sopimisesta. Yhä useammat työelämän asiat sovitaan nykyään jo työpaikoilla. Nykyiset työehtosopimukset sallivat laajan paikallisen sopimisen mm. työajoissa ja palkkausjärjestelmissä. Paikallinen sopiminen on säilytettävä työehtosopimusasiana. Siitä ei pidä missään nimessä tehdä seuraavaa pakkolakia ja aiheuttaa lisäsotkua työmarkkinapöytiin. Suotavaa olisi myös palkoista sopiminen.

Rauno Vesivalo

Kirjoittaja on Tehyn puheenjohtaja 

12.2.2016 08:04

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala