Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Raja

”Venäläisten kanssa kykenevät tulemaan toimeen vain sellaiset kansat, jotka ovat osoittaneet kykynsä tulla toimeen ilman heitä.”

 

Näin sanoi yhdysvaltalainen diplomaatti George F. Kennan joskus 40-luvulla ja tarkoitti Suomea.

Kennan työskenteli ulkoministeri Marshallin alaisuudessa 1940-luvun lopulla. Suomi ei saanut sodan jälkeen Marshall-apua, mutta sen sijaan Yhdysvaltojen Vienti- ja Tuontipankki myönsi vuoteen 1948 mennessä Suomelle luottoja peräti 135, 2 miljoonaa dollaria. Tieto löytyy Hannu Rautkallion toimittamasta kirjasta Suomen sotakorvaukset.

Laina oli paitsi taloudellinen myös poliittinen: sillä haluttiin estää Suomen luisuminen Stalinin syliin.

Suomi on tullut vaihtelevasti toimeen itänaapurinsa kanssa –!q ei voi sanoa että täysin ilman sitä, mutta läheisyyden aste on vaihdellut. Taas ovat suhteet koetuksella, kaupan romahtamisen ja uuden kylmän sodan takia.

Venäjän ja Suomen välinen kauppa on hiipunut nopeasti. Venäjän talous on kuralla öljyn hinnan laskun ja talouspakotteiden vuoksi. Kauppalehti kirjoitti joulun alla, että Suomen vienti Venäjälle putosi 2015 jopa 40 prosenttia, kun sitä vertaa vuoteen 2014, joka sekään ei ollut hyvä vuosi. Venäjän Suomen-vienti on määrällisesti suurin piirtein ennallaan, ja öljyn ja sähkön tuonti Suomeen on jopa kasvanut, mutta tuonnin arvo on laskenut.

Venäjä on pitkään ollut Suomen viennissä kolmantena ja tuonnissa ensimmäisellä sijalla, mutta ei ole enää.

Idänkaupalla on ollut nousunsa ja laskunsa, ja aika ajoin tapahtuvat jyrkät muutokset ovat tyypillisiä. Helsingin yliopiston professorin Markku Kuisman viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Venäjä ja Suomen talous 1700–2015 kerrataan, millaisia murroskohtia taloussuhteissa on ollut. Niitä ovat olleet mm. Suomen suuriruhtinaskunnan synty 1809, bolshevikkien nousu valtaan 1917, jatkosodan päättyminen 1944 ja Neuvostoliiton hajoaminen 1991.

2000-luvulla kauppa lisääntyi ripeästi, mutta nyt näkymät ovat epävarmat, ja uusia rajoja on taas pystytetty.

Suomi on ollut kolmisen vuotta taantuman pohjalla. Yksi selkeä syy on Venäjän viennin romahdus. On muitakin syitä, mutta hallituksen tarjoamaa, heikkoa  kilpailukykyä, eivät suomalaiset tutkimukset ole yksiselitteisesti tukeneet. Arviot 10–15 prosentin kilpailukykykuilusta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna on asetettu kyseenalaisiksi ja huonosti perustelluiksi.

Talous ja politiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen  noin 1 340 kilometriä pitkällä itärajalla. Venäjän lama on saanut liikkeelle myös pohjoisen kautta Suomeen tulevat turvapaikanhakijat. Lapin rajavartioston mukaan maahantuloa pyörittää järjestäytynyt rikollisuus.

Yksi huoli on sekin, että Venäjä on sijoittanut rajaa pitkin pohjoisesta etelään tukikohtia, joissa sanotaan olevan massiiviset määrät aseistusta.

Paavo Rautio kirjoitti (HS 10.1.), että Putinilla on kasvaviin taloudellisiin ongelmiin oma reseptinsä: autoritaariset otteet kovenevat, turvallisuuspolitiikka muuttuu entistä aggressiivisemmaksi ja armeija saa lisää voimavaroja.

Putin lausahti pari päivää sitten, että ihmisten oma tahto on tärkeämpi kuin valtioiden rajat. Hän puolusti Krimin niemimaan valtausta, mutta mikä ettei perustelu kävisi muuallakin.

Nyt ei naurata edes Putinin kuvalla varustettu Leaders Number One -hajuvesi, jonka tuoksun sanotaan olevan pehmeä mutta luja.

15.1.2016 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala