Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Uuden ajan kultakaivoksia

Kuva: Uuden ajan kultakaivoksia

Hyödyttöminä, jopa vahingollisina pidetyt asiat ja ilmiöt voivat muuttua vastakohdikseen, joskus hitaasti, joskus nopeasti. Kaatopaikoista on tulossa uuden ajan kultakaivoksia.

”Kaatopaikasta tulee kaivos”, kirjoittaa Petri Forsell Tiede-lehdessä 10/2015. Kun raaka-ainevarat vähenevät, jätteiden ”louhinta” alkaa kannattaa.

Jutun mukaan maailmassa kertyy kaatopaikkajätettä 1,5 miljardia tonnia vuodessa. Kierrätyksestä huolimatta määrä kasvaa vuosikymmenessä miljardilla tonnilla.

Kaatopaikoilla on vanhastaan varsinaisten roskien seassa kaikenlaista arvotavaraa, kuten lasia, muovia, terästä, jopa jalometalleja. On arvioitu, että maapallolla heitetään joka vuosi jätteiden joukossa menemään 300 tonnia kultaa ja liki kaksi miljoonaa tonnia kuparia.
Jokainen on nähnyt maailman kaatopaikoilta kuvia, joissa köyhät ihmiset etsivät törkykasojen seasta mitä tahansa arvokasta – terveytensä ja henkensä uhalla.

”Kehittyvät keruumenetelmät alkavat vähitellen tehdä kaatopaikkojen louhinnasta myös kannattavaa liiketoimintaa”, Forsell kirjoittaa.
Ennen kuin vanhoja kaatopaikkoja voidaan ryhtyä kaivamaan, pitää tutkia että ne ovat turvallisia, jottei kauhaise pintaan asbestia, myrkkyä tai räjähteitä.

Louhintaturvallisuus paranee, kun ensin kerätään kaatopaikan metaani energiaksi. Esikäsitelty jätemassa seulotaan lajittelurummussa, josta erottuu puuta, pahvia, metallia ja muovia. Seuraavaksi seulottu aines kuljetetaan sähkömagneetin ali, josta erottuu rautapitoinen metalli. Metallien erotteluun voi kuulemma käyttää myös biomassaa. Sienistä ja levistä tehty suodatin pyydystää jopa 80 prosenttia metallista.

Tuuliseulalla voidaan erottaa vielä muovin riekaleita, alumiinia ja muita ei-magneettisia metalleja ja orgaanista ainesta. Tämän jälkeen viimeistelyn hoitaa plasma: vihoviimeisin jäteaines ajetaan vielä kammioon, jossa valokaari hajottaa sen yli 10 000 asteen lämmössä kaasuiksi. Ne kelpaavat energiaksi, ja jäähtyneestä sulasta voi tehdä esim. rakennustiiliä.

Jäte on taloudellisesti ja ekologisesti kannattava liiketoimintamahdollisuus, ilmenee perjantaina 13. marraskuuta Turun yliopistossa tarkastettavasta hallintotieteiden maisteri Nina Aarraksen väitöskirjasta. Toisen jäte on toisen raaka-aine, on väitökirjan otsikko.
Aarras selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätys ja uudelleenvalmistus tarjoavat yrityksille. Tutkimuksen mukaan jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta tärkeää tässä on paitsi jätemateriaalin laatu ja sen prosessoinnin tarve, myös erityisesti materiaalin maantieteellinen sijainti.

”Jätemateriaalit tulevat yritykseen usein monesta eri lähteestä ja materiaaleja myös kuljetetaan pitkiä matkoja. Kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavaa hyödyntäminen on taloudellisesti. Laadukasta materiaalia on kannattavaa hakea kauempaakin, mutta toisaalta pitkät kuljetusmatkat heikentävät toiminnasta saatavaa ympäristöhyötyä”, Aarras päättelee.

Hyödyntämisen laki koskee myös ihmisryhmiä. Niistäkin voi tulla kultakaivoksia. Kuten vanhuksista: julkisen vanhustenhuollon taakasta on tullut kannattavaa yksityistä bisnestä. Ja nyt on hoksattu, että turvapaikanhakijoita varten voi perustaa yksityisiä keskuksia, Migri maksaa viulut.

Heli Kokko 

13.11.2015 08:08

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala