Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Mamu digimaassa

Kuva: Mamu digimaassa

Olen somesyrjäytynyt ja semi-digimuukalainen, mutta minua ei hiukkaakaan häiritse se, etten oleskele sosiaalisessa mediassa, koska onhan se nähty, että somessa tyhmyys vain tiivistyy.

Digimuukalainen – tai digimaahanmuuttaja – on diginatiivin vastakohta. Diginatiiveiksi kutsutaan 1990-luvulla ja sen jälkeen syntyneitä, joille erilaiset digitaaliset laitteet ja sovellukset ovat arkipäivää, kuin äidinkieli jota ei erikseen tarvitse opetella.

Suomen Akatemian sivuilta voi lukea (teksti Suvi Ruotsin), että ”digimuukalaisen tunnistaa siitä, että hän menee tietokoneelle, käynnistää sen ja lähettää sähköpostin. Hän ei ole aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa ja perustelee tätä sillä, ettei halua olla koko aikaa tietokoneen vieressä”. Ja lisää täsmennystä: ”Diginatiivien mielestä sähköposti on mummojen teknologiaa”. Niinpä.
Jutussa kerrotaan kasvatuspsykologian professorin Kirsti Lonkan johtamasta tutkimushankkeesta ”Kuilu oppimiskäytäntöjen ja diginatiivien mielen kehityksen välillä”. Sana ”kuilu” paljastaa alkuoletuksen, jonka mukaan koulujen opetusmenetelmät ovat vanhentuneet ja näin ollen ristiriidassa tämän päivän diginatiivien tarpeiden ja taitojen kanssa. Johtopäätös on, että opettajien pitää muuttua, pikku kullanmuruissa ei ole mitään vikaa.

”Koulujen tietokäytännöt perustuvat vielä pitkälti kynään ja paperiin sekä paikallaan istumiseen ja kuuntelemiseen”, teksti julistaa.

Onneksi joku asettuu vastavirtaan. Opettaja-lehdessä (18.9.2015, kirjoittaja Tiina Tikkanen) haastatellaan sosiologi, teknologiayrittäjä Jyri Engeströmiä, joka asuu puolet vuodesta Kalifornian Piilaaksossa. Engeströmin mukaan korkean teknologian ytimessä kytee kapinahenki digitalisoituvaa lapsuutta kohtaan. ”Applen, Googlen ja Twitterin kehittäjät haluavat lapsilleen tietokoneetonta opetusta, ja välitön kokemus todellisuudesta on jälleen kuumaa kamaa”

– Tableteissa ja puhelimissa on paljon hyvää, mutta vielä tärkeämpää on taito olla läsnä muiden kanssa nykyhetkessä, Engeström sanoo.

Engeströmin omat lapset käyvät puolet viikosta kotikoulua, jossa opiskellaan mm. runoutta, jousiammuntaa ja skeittausta. Lisäksi kotikoulussa kirjoitetaan käsin, koska ”on tärkeää, että ihmisellä on oma käsiala, ei pelkästään jonkun toisen kehittämä fontti”.
Engeström kyselee myös digipelien etiikan perään. Pelien tavoite on koukuttaa: hän kertoo pelistä, jossa kamera seuraa pelaajan ilmeitä ja kun tämä alkaa harmistua häviämisestä, peli antaa välillä onnistua.

Yliopistolehtori Reijo Kupiainen Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksiköstä haluaa hänkin kriittisyyttä digikeskusteluun. Hän ei erottele suoraviivaisesti sukupolvia, vaan näkee, että myös vanhemmat sukupolvet voivat oppia digitaalisia taitoja, tulla digiviisaiksi. Teknologia itsessään ei tee ihmisistä viisaimpia tai parempia.

Kupiainen muistuttaa, että aivojen muokkautuminen toiminnan mukaan on jo aikoja sitten hyväksytty tosiasia. ”Siten on selvää, että runsas digitaalinen pelaaminen muokkaa aivoja, samoin kuin minkä tahansa asian pitkäjänteinen harjoittelu viulunsoitosta jääkiekkoon.”
Okei, on eri asia aloittaa viulunsoitto pikkulapsena kuin aikuisena, ja kaksivuotias pikkulapsikin osaa jo käyttää tablettia ja neuvoa mummua ja pappaa. Mutta jos ei nyt ihan digiviisaaksi ehtisi, niin jos edes digitavikseksi.

Heli Kokko 

16.10.2015 08:18

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva