Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kirjeitä sieltä jostakin

Kuva: Kirjeitä sieltä jostakin

Toinen maailmansota jaksaa kiinnostaa. Se koskettaa yhä: armeijan riveissä oli 1944 noin 75 prosenttia 20–40-vuotiaista suomalaismiehistä, joten isän, isoisän tai isoisän isän kautta yhteys sotaan löytyy.

Koko ajan sodasta ilmestyy uusia tutkimuksia ja aihetta lähestytään myös uusista näkökulmista. Viime vuosina on yritetty valottaa pienen ihmisen kokemuksia.

Mielenkiintoinen on Postimuseon ja Tampereen Historiallisen Seuran kirja Kirjeitä sodasta –kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina. Mukana on muitakin kuin toisen maailmansodan aikana kirjoitettuja kirjeitä.

Vaikka sota-ajan kirjeitä on varmasti paljon hävitetty, tutkimusmateriaalia on silti melkoisesti. Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkisto on vastaanottanut tähän mennessä 40 000 sotavuosien kirjettä.

Sotilaiden ja kotien välisen yhteyden ylläpidosta vastasi kenttäposti, joka kuljetti suurimman osan lähetyksistä ilmaiseksi. Sotien aikana kulki kenttäpostissa toisessa maailmansodassa lähes miljardi lähetystä. Luvussa ovat mukana paketit, joissa myös oli kirjeitä.
Kirjeitä kirjoitti käytännössä koko kansa. Kansakoululaitoksen ansiosta kirjoitustaitoisten osuus oli noussut sotavuosiin mennessä jo 90 prosenttiin. Kaikki eivät osanneet kirjoittaa yhtä hyvin, yhdyssana- ja välimerkkivirheitä vilisi, mutta asia kuitenkin meni perille.
Mikä se asia oli? Tutkijoiden mukaan kirjeet olivat paljolti emotionaalisen yhteyden rakentamista, arkista jutustelua, joka korvasi siviilielämän jokapäiväisen yhteydenpidon. Kiivaidenkin taistelujen aikana sotilaat pyrkivät lähettämään kotiin edes kortin. Näin ilmaistiin että elossa ollaan.

Sensuuri kielsi paljastamasta esimerkiksi joukko-osaston sijaintia – kirjeet lähtivät ”täältä jostakin” – vahvuuksia tai tappioita. Samoin kehotettiin välttämään pessimismiä ja valittamista. Piti kirjoittaa reippaita, kotirintaman mielialoja kohottavia kirjeitä.

Tutkijat eivät halua korostaa liikaa sensuurin merkitystä. Sensuuri toimi pistokokein, ja kirjeitä avattiin ja tarkastettiin talvisodassa 15–20 prosenttia ja jatkosodassa vain muutama prosentti. Poistoista kaksi kolmannesta koski joukkojen sijaintipaikkaa.

Kun ahdistus kasvoi liian suureksi, ei enää otettu huomioon sensuurin tai itsesensuurin kehotuksia. Silloin kirjeistä kuului järkyttyneiden miesten hätähuuto, mutta myös vastaanottajat, esimerkiksi vaimot halusivat, että mies kirjoittaa ”rauhallisesti tai raivoisasti” siitä mikä painaa tai ahdistaa.

Kirjeitä ei ole pidetty luotettavina tietolähteinä erityisesti sensuurin takia. Sota-ajan kirjeet eivät olekaan kovin hyviä lähteitä sodankäynnin tapahtumahistorialliselle tutkimukselle. Tutkijoiden mukaan keskellä sotaa kirjoitettuina kirjeet heijastavat kuitenkin vaikeiden kokemusten keskellä eläneiden ihmisten tunteita, pelkoa, epävarmuutta, selviytymiskeinoja, ja näin inhimillisen kokemuksen kannalta ne ovat hyvin arvokkaita lähteitä.

Yksi kirjan luvuista on luku omistettu Touko Laaksosen kirjeille. Jaa kenen? Hän on paremmin tunnettu Tom of Finlandina.
Mennyt rinnastuu nykykirjeenvaihtoon, jota kirjailijat John Irving ja Günter Grass kävivät hieman ennen Grassin kuolemaa. Grass piti tosin maailman tilaa huonompana kuin omaansa: ”Maailma on taas sekaisin, mikä tuo mieleen synkkiä muistoja minulle, sodassa palaneelle lapselle”.

Heli Kokko 

17.7.2015 08:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala