Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Aina yhtä arvokas itsenäisyys

Kuva: Aina yhtä arvokas itsenäisyys

Itsenäisyyspäivä saapuu jälleen monine juhlallisuuksineen ja perinteineen. Se on useimmille meistä yhä odotettu ja arvokas päivä. Itsenäisyys myös merkitsee meille jokaiselle erilaisia asioita. Itsenäisyys koetaan usein riippumattomuutena muista. Valtiolle itsenäisyys tarkoittaa samaa kuin itsemääräämisoikeus.

Itsenäisyydellä voi olla eri asteita, jolloin osa asioista on omassa päätäntävallassa, kun taas joissakin asioissa noudatetaan yhdessä laadittuja ehtoja ja sääntöjä. Itsenäisyys ei siis ole itsepäisyyttä tai eristäytymistä muista. Itsenäinen ihminen tai valtio kuuntelee muita ja käy vuoropuhelua toisten kanssa.

Kuluneen vuoden aikana itsenäisyys on puhututtanut taas arkisellakin tasolla erityisen paljon.

Maakunnassamme on huolestuttu niin itsenäisten kuntien tulevaisuudesta, Satakunnan vaalipiirin säilymisestä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kuin esimerkiksi Rauman aluesairaalaan itsenäisyydestä. Oman kotimaamme itsenäisyys on puolestaan noussut arvoon arvaamattomaan, kun olemme seuranneet dramaattisia tapahtumia Ukrainassa ja Lähi-idässä.

Itsenäisyyspäivän kynnyksellä ajatukset kääntyvät helposti menneeseen. Kolmen vuoden kuluttua Suomi juhlii 100-vuotiasta itsenäisyyttään ja talvisodan syttymisestä on tänä vuonna kulunut 75 vuotta. Aikaa sodasta on kulunut jo useita vuosikymmeniä ja muutama sukupolvi on ehtinyt varttua sotamuistoja kuunnellen tai opiskellen Suomen itsenäistymisen historiaa koulussa.

Laajentamalla kertomuksia sota-ajan kokemuksista on meille avautunut mahdollisuus ymmärtää yhä paremmin isovanhempiamme, vanhempiamme ja suomalaista kansallisidentiteettiämme.

Vasta viime vuosina on kuitenkin alettu puhua sodan tuhoista ja kärsimyksistä koko väestön osalta, naiset ja lapset mukaan lukien. Esimerkiksi dosentti Sari Näre on tutkinut sota-ajan lapsuutta. Sota-aikojen traumojen käsittelyyn ei ollut sodan jälkeen suuren jälleenrakentamisen aikana aikaa eikä osaamistakaan. Tehtävää oli paljon ja traumoja purettiin kovaan työntekoon, ei puhumiseen. Ne perheet, joiden rakkaat palasivat rintamalta hengissä kotiin, olivat etuoikeutettuja. Vasta näin jälkeenpäin voidaan ymmärtää, että nämä perheet saivat puolisonsa, isänsä tai veljensä kyllä fyysisesti elävänä kotiin, mutta henkisesti jokin oli kuollut suurimmassa osassa heistä. Kun mies oli joutunut taistelemaan rintamalla, paluu perheenisän rooliin ei ollut helppo. Miehet eivät palanneet takaisin samoina ihmisinä kuin olivat sinne lähteneet. Monet perheenäidit joutuivat hoivaamaan fyysisesti ja psyykkisesti haavoittuneita miehiään ja pyörittämään perhearkea. Lapset oppivat ottamaan varhain vastuuta, kätkemään kyyneleensä ja kannattelemaan omia vanhempiaan. Heidän oma lapsuutensa jäi kovin lyhyeksi, ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminenkin jäi myöhemmin heidän vastuulleen.

Kun sodan lapsena kokenut kannattelijasukupolvi oli tottunut työntämään tunteensa syrjään ja tekemään uutterasti töitä sekä elämään sodanpelossa, on sen täytynyt jättää jälkensä myös heidän lapsiinsa. Sodan tuskaa kantaa siis perimässään useampi sukupolvi. Tämän päivän nuoret aikuiset ovat ehkä vasta ensimmäinen sukupolvi, jonka elämään ei enää sodalla ole heijastusvaikutuksia. Sota jätti syvät jälkensä suomalaiseen perimään ja osittain vahvisti, toisaalta ehkä vääristikin suomalaista luonteenlaatua. Etsimme sitten syitä alkoholismiin, melankolisuuteemme tai puhumattomuuden kulttuuriimme, uskon, että historiamme auttaa ymmärtämään tämän päivän ilmiöitä.

Jossakin vaiheessa tulee aika, jolloin sota-ajan muistot ovat hälvenneet. Tulevien sukupolvienkin on kuitenkin tunnettava Suomen kipeä tie itsenäisyyteen ja itsenäisyytemme puolustamisen historia, jotta ymmärrämme rauhan merkityksen. Ainoastaan tuntemalla historiamme osaamme arvostaa niitä, joiden ansiosta saamme tänä päivänä elää turvallisessa hyvinvointivaltiossamme.

Kansanedustaja Kristiina Salonen

5.12.2014 08:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva