Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kenen rahat?

Kuva: Kenen rahat?

Huoltosuhde. Ruma sana. Sitä hokevat ne jotka näkevät yhteiskunnassa kaiken inhimillisen vain numeroina ja kuluerinä.

Huoltosuhteessa, ”elatusrasituksessa”, verrataan työvoiman ulkopuolella olevien määrää työssä olevien määrään. Termi ei ota huomioon sitä työtä, jota tehdään ansiotyön ulkopuolella mutta joka hyödyttää perhettä, lähimmäisiä ja koko yhteiskuntaa. Ajatellaan vaikka suuria ikäluokkia, joiden tiedetään auttavan ja hoitavan niin omia vanhempiaan kuin lastenlapsiaan.

Hannu Miettusen mukaan (Turun Sanomat 2.10) ”raha kulkee pääosin kädestä suuhun” ja ”käsi on työnantajien ja suu eläkeläisten”. Näin on jos siltä näyttää, mutta näin ilmaistuna asia kuulostaa siltä kuin eläkeläiset eivät itse olisi lainkaan osallistuneet tai edelleen osallistuisi maksutalkoisiin.

Huoltosuhde tuli mieleen kahdesta kirjasta, joissa käsitellään työtä, rahaa ja rahan kasautumista, eli aasinsillan kautta myös huoltosuhdetta.

Anna Kontulan romaani Kirjeitä oikealle ja Esko Seppänen Suomen rikkaat – kuka kukin -tietokirja ovat hyvin erilaisia, mutta kummassakin paneudutaan omaisuuden kertymiseen, sen jakamiseen ja jakamisen oikeutukseen.

Kontula muistuttaa, että ”ennen kuin keskivertosuomalainen on valmis työelämään, jonkun on pitänyt ruokkia, hoivata ja kouluttaa häntä hyvinkin parinkymmenen vuoden ajan. Tämän jälkeen olisi hölmöä puhua yksin ja omalla työllä hankitusta vauraudesta.”
Kontulan mukaan työtä tehdään ja vaurautta kasataan paljon muuallakin kuin virallisessa työelämässä. ”Kun kerran vauraus perustuu enemmän tai vähemmän meidän kaikkien ponnistukselle, on vain loogista jakaa myös hyöty meidän kaikkien kesken.”
Seppänen erottaa rehelliset ja työteliäät yrittäjät kapitalisteista ja osoittaa, että Suomessa ei juuri rikastuta omalla työllä vaan muiden ihmisten rahoilla.

Hän selvittää, ”miten useimmat suomalaiset kapitalistit ja sijoittajat, jotka eivät ole oikeita yrittäjiä, ovat saaneet varallisuutensa eli taloudellisen valtansa perimällä tai naimalla, enemmän myymällä kuin ostamalla, mutta eivät koskaan täysimääräisesti veroja maksamalla.”

Suomessa ei Seppäsen mukaan ole koskaan ollut niin rikkaita ihmisiä kuin nyt. Iso syy tähän on osinkojen ja myyntivoittojen aliverotus:

”Sen ohella, että ottajat ovat ottaneet yrityksistä itselleen omiin nimiinsä muiden kuin heidän itsensä tekemän työn tulokset, heidän ei ole tarvinnut maksaa osingoista ja myynti- eli luovutusvoitoista veroa samojen perusteiden mukaan kuin työn tekijät ja eläkeläiset maksavat veroa työ- ja eläketuloistaan.”

Alf Rehn summaa (TS 17.9.) näin: ”Jos on rikastunut vain sillä, että on sattumoisin syntynyt perheeseen, jossa isoisänisä tienasi suuren omaisuuden, kovempi verotus ei ainakaan minua itketä. Jos on rikastunut keinottelemalla johdannaismarkkinoilla tavalla, joka ei tuota mitään muuta arvoa kuin paisuvia bonuksia, minulla ei ole mitään sitä vastaan, että tällaisen henkilön veroa kiristetään. Jos on rikastunut onnistumalla saamaan valtion takaamaan tappiot ja samalla raapinut itselleen kaikki voitot, veroprosentti voidaan minun puolesta vetää vaikka sataan.”

Puhe raharikkaista on ehkä kateutta mutta myös mielipahaa siitä, että yhteisesti kasvatettua hyvää jaetaan – otetaan tai annetaan – epäoikeudenmukaisesti. Ja sitten puhutaan rumia, esim. huonosta huoltosuhteesta.

Heli Kokko

17.10.2014 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva