Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Aika ja paikka lukemiselle

Kuva: Aika ja paikka lukemiselle

Vaihdettiin olohuoneen ikivanha nahkainen nojatuoli vähemmän vanhaan nahkaiseen nojatuoliin. Ikivanha oli niin huonokuntoinen, ettei siinä viitsinyt istua. Vähemmän vanhasta saatiin puhdistuksella ja hoidolla siisti ja istuttava.

Tarkoitus on, että siinä istuksitaan mukavassa takakenossa ja plarataan kirjaa vähän enemmän kuin ne keskimäärin kaksi sivua, joiden lukeminen onnistuu sängyssä maaten, ennen kuin uni yllättää.

Suomalaiset ovat lukukansaa, sanotaan. Mutta on monenlaista lukemista. Ajatuksella lukeminen vaatii aikaa ja keskittymistä, ja kumpikin on nykyään kortilla. Vaikka niin sanotusti osaa lukea, voivat tekninen lukutaito ja lukumotivaatio olla heiveröisiä.

Tutkimusten mukaan varsinkin nuoret ja erityisesti pojat lukevat aina vain vähemmän. Suomessa erot tyttöjen ja poikien lukutaidossa ovat poikkeuksellisen suuret, mikä tekee asiasta entistä isomman tasa-arvo-ongelman. Heikko lukutaito ruokkii syrjäytymiskierrettä ja vaikuttaa koulusta jatko-opintoihin ja työelämään.

Toisaalta iso osa nuorista on ”uustaitavia”. Suomalaistutkimuksen mukaan paljon tietokonetta käyttävät ja videopelejä pelaavat pojat pärjäävät ala-asteella hyvin matematiikassa. Näin siksi että monet pelit sisältävät laskemista. Myös runsas liikunta on yhteydessä poikien koulumenestykseen.

Suomessa hiljattain vierailleen amerikkalaistutkijan mukaan lukeminen parantaa miesten elämänlaatua (HS 11.9. 2014). Lukutaidon ja kirjallisuuden tutkija William G. Brozo esitelmöi suomalaisille kasvattajille ja kirjastoihmisille, miten poikien lukutaitoa ja -intoa voitaisiin lisätä.

Brozon mukaan lukemiseen voi soveltaa porttiteoriaa, helposta materiaalista edetään pikku hiljaa vaikeampaan. Hän myös korosti kaikenlaisten tekstien myönteistä merkitystä. Kaunokirjallisten teosten lukeminen ei ole ainoa autuaaksi tekevä tapa päästä lukemisen intoon.

Samassa juttukokonaisuudessa kirjailija Juha-Pekka Koskinen muistutti, että on suuri joukko niin nais- kuin mieslukijoita, jotka eivät vain jostakin geneettisestä syystä kykene lukemaan klassikoita kuolematta haukotteluun, mutta vaikka näin on, miltään korkeakulttuuriselta taholta ei saa tuomita kenenkään lukuharrastuksia.

Amerikkalaistutkijan mukaan tekstien on hyvä olla lyhyitä ja toiminnallisia ja niissä tarvitaan miespuolinen päähenkilö. Saman suuntaista on puhunut porilainen nuortenkirjailija Soila Ojanen: lauseiden pitää olla lyhyitä ja kirjan ohut. Paksu kirja pelottaa. Myös kirjailija Anja Snellmanilta on nuori lukija kysynyt, miksi hänen lauseidensa täytyy olla niin pitkiä ja monimutkaisia. Ajatus lienee, että mitä vähemmän lukijan täytyy ponnistella, sitä parempi.

Brozo maalaili Suomessa oman ihannetilanteensa, jossa koulukirjastossa joukko poikia juttelee kirjoista aikuisten miesten kanssa. Tuli mieleen Kuolleiden runoilijoiden seura -elokuva. Se kertoo karismaattisesta äidinkielen opettajasta (roolissa Robin Williams), joka työskentelee 1950-luvun poikakoulussa ja innostaa oppilaitaan vapaan ajattelun ja taiteen pariin.

Ja lukemisen pariin, myös niiden klassikoiden. Hyvä elokuva ajanee saman asian kuin hyvä kirjallisuuskin (jos nyt jätetään määrittelemättä ”hyvä”): ne paitsi edistävät lukutaitoa ja -intoa myös laajentavat maailmankuvaa ja opettavat tulkitsemaan inhimillistä elämää ja ihmissuhteita paremmin.

Heli Kokko

3.10.2014 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva