Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Reilu ruusu?

Kuva: Reilu ruusu?

Toukokuu on ruusujen aikaa. Ylioppilaille ja vastavalmistuneille ojennetaan tänäkin viikonloppuna miljoonia ruusuja. Harmi vain, että enää harva onnitteluruusu on kotimaassa kasvatettu.

Kotimaisen leikkoruusun ahdinko alkoi, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin 1996 ja kukkien suojatullit poistettiin. Ulkomaista leikkokukkaa alkoi tulvia maahan. Tullin tilastot osoittavat ruusun tuonnin kolminkertaistuneen vuodesta 2002 vuoteen 2013.

Suomessa on enää yksi ruusutila, joka kasvattaa ruusuja läpi vuoden ja toimittaa kukkia jälleenmyyntiin. Joitakin kymmeniä on pieniä tiloja, joissa viljellään ruusua omaan suoramyyntiin.

Viimeinen naula kotimaisen ruusutuotannon arkkuun oli vuosi 2006, jolloin Kesko ryhtyi tarjoaman kuluttajille Reilun kaupan ruusuja. Kymmenen ruusua saa vajaalla kuudella eurolla, kun kotimaisesta kimpusta joutuu pulittamaan moninkertaisen hinnan. Reilun kaupan ruusut ovat lyhytvartisia kimppuruusuja, kun Suomessa viljellään lähinnä pitkävartisia ruusuja. Kesko ei kerro uusimpia tilastoja, mutta 2009 se myi näitä kymmenen reilun ruusun kimppuja 1,2 miljoonaa kappaletta.

Reilu ruusu ja muut ruokakaupan kimput ovat olleet isku myös kukkakaupoille, koska kukkia ostetaan nyt entistä useammin maidonhakureissulla.

Reilut ruusut tulevat pääosin Afrikasta ja Keniasta. Pitkävartisia ruusuja tuodaan Väli- ja Etelä-Amerikasta. Ruusukauppa on globaalia bisnestä, josta reiluus on välillä aika kaukana, vaikka tarkoitukset olisivat hyvät.

Reilussa kaupassa kukkaplantaasien työntekijöille luvataan taata maan lakisääteinen minimipalkka ja asialliset työolot, ja ruusukaupassa tuottajahinnan päälle maksetaan 10 prosentin reilun kaupan lisä. Kesko on kertonut, että Keniassa lisällä on rakennettu mm. kouluja ja terveysasemia ja porattu kaivoja.

Vaikka kaukana ja lentomatkan takana kasvaakin, hiilijalanjälkeä verrattaessa kenialainen ruusu hakkaa eurooppalaisen ja kotimaisen. Kasvihuoneiden lämmittäminen ja valaiseminen kuluttavat rutkasti enemmän energiaa kuin kukkien kuljettaminen. Ja Afrikassa energiaa mollottaa taivaalta ilmaiseksi. Tosin vesi on siellä kortilla, sitä täytyy nostaa järvistä. Keniassa kukkatilat ovat aiheuttaneet suuria ympäristöongelmia, esimerkiksi Naivasha-järvellä, jonka vettä on tuhlailevasti käytetty viljelmien kasteluun. Järven pinta on aika ajoin laskenut uhkaavasti. Lisäksi järveen on valunut lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Puhdasta vettä ei välttämättä riitä alueen asukkaille. Alueelle on rakennettu porakaivoja, mutta niiden vesi on monin paikoin ollut liian fosforipitoista ja aiheuttanut terveysongelmia.

Herää kysymys, lasketaanko näitä ympäristötuhoja ollenkaan mukaan, kun verrataan ruusunkasvatuksen hiilijalanjälkiä.
Mikä on loppujen lopuksi reilua ja ketä kohtaan? Onko reilumpaa tukea kotimaista vai globaalia ruusubisnestä? Jos hinta ratkaisee, valinta ei ole vaikea. Jos mukaan otetaan etiikkaa ja ekologiaa, punninta on vaikeampaa.

Mutta voi ruusun jättää myös ostamatta ja viedä ylioppilaalle tai ammattiin valmistuvalle onnittelutervehdykseksi ruukkuruusun tai amppelin, jotka ovat vielä lähes kokonaan kotimaassa kasvatettuja. Tai ojentaa sankarille vain pienen kirjekuoren, jossa on päällä kaunis ruusun kuva – ja sisällä riihikuivaa rahaa. Reilu vaihtoehto, ainakin valmistuneen kannalta.

Heli Kokko

28.5.2014 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva