Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Bestikset

Kuva: Bestikset

Kapellimestari Jorma Panula ei ole yksin sitä mieltä, että naiset sopivat huonosti kapellimestareiksi. Pietarin filharmonikkojen ylikapellimestari Juri Temirkanov on sanonut, että nainen on kapellimestarina luonnonvastainen (HS 18.4.2014). Temirkanovin mielestä kapellimestarin ammatin ydin on voima ja naisen ydin on heikkous.

Hesarin jutun kirjoittajalla, toimittaja Vesa Sirénillä, oli muitakin esimerkkejä ”sovinismin viimeisestä linnakkeesta”. Miespuoliset ylikapellimestarit tuntuvat siis laajemminkin pitävän itseään jonkinmoisina yli-ihmisinä.

Toisenlaista sovinismia, sitä alkuperäistä kansalliskiihkoista, taitaa edustaa Mariinski-teatterin pääjohtaja, parin eurooppalaisen sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja Mikkelin musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Valeri Gergijev, Putinin bestis. Hän on tukenut Putinia presidentinvaaleissa ja hänen nimensä on viidensadan muun taiteilijan kanssa adressissa, joka tuki Putinin Krimin- ja Ukrainan-kantoja. Tosin kaikki taiteilijat eivät ilmeisesti tienneet minne nimensä panivat – eikä kaikilta ehkä edes kysytty lupaa käyttää nimeä – sillä adressi julkaistiin ennen kuin Putin oli julkisesti sanonut liittävänsä Krimin Venäjään. Gergijeville on Putin-myönteisyyden vuoksi osoitettu mieltä aina siellä missä hän on esiintynyt.

Taiteilijoiden suhde hallitsijoihin, varsinkin yksinvaltiaisiin, on aina ollut kaksijakoinen. Tästä suhteesta kertoo Klaus Mannin romaani Mefisto, jossa päähenkilö, näyttelijä, ryhtyy myötäilemään natseja saadakseen menestystä ja vaikutusvaltaa. Kirjan näyttelijällä oli esikuvansa todellisuudessa, ja Mefisto viittaa Goethen näytelmään Faust, jonka keskeinen henkilö on paholainen Mephistopheles. Goethen näytelmä puolestaan pohjautuu vanhaan tarinaan tohtori Faustuksesta, jonka myi sielunsa pirulle.

Taiteilijoiden ja vallanpitäjien välisistä suhteista kerrotaan myös Markku Jokisipilän ja Janne Könösen historiateoksessa Kolmannen valtakunnan vieraat, joka valottaa suomalaisten saksalaismielisyyden motiiveja ja tavoitteita. Pääpaino on sotilaallisissa suhteissa mutta myös kulttuurin alan toimijoista kirjoitetaan runsaasti.

Kulttuurin puolelta erottuu natsi-Saksan myötäilijöinä kolmikko V. A. Koskenniemi, Maila Talvio ja Yrjö Kilpinen. Maila Talvion Saksan-matkoista lienee mieleenpainuvimpia esitelmämatka syksyllä 1937, kun häntä kuulemaan saapui itse SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler. Talvio ehdotteli Saksa-innossaan myös Helsingin kaduille uusia nimiä, Unioninkadusta olisi pitänyt tehdä Saksankatu tai peräti Deutschlandstrasse ja Aleksanterikadusta Suomenkatu – tai peräti Suur-Suomen katu.

Kaikki taiteilijat eivät innostuneet silloisesta Euroopan ilmapiiristä. Suomen Sosialidemokraatti julkaisi F. E. Sillanpään joulukirjeen diktaattoreille. Siinä hän antoi huutia Stalinille, Hitlerille ja Mussolinille ja ilmoitti, ettei yksinvaltiaiden valta viime kädessä ”ylety maan tomua korkeammalle”.

Hitler tuli valtaan tammikuussa 1933 ja ensimmäiset keskitysleirit perustettiin jo maaliskuussa. Moni ummisti silmänsä: ”Me emme tienneet”. Väinö Tanner käväisi Saksassa 1933 ja kertoi kokemastaan Suomen Sosialidemokraatille. Hän näki, että Saksassa vallitsi ”oikeudeton tilanne, ihmiset olivat peloissaan ja natsien vastustajia ammuttiin kommunisteina ja vietiin keskitysleireille.”

Heli Kokko 

30.4.2014 07:49

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala