Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Monenlaisia

Kuva: Monenlaisia

Pakkoruotsi saa rinnalleen pakkohistorian ja pakkoyhteiskuntaopin, jos lukion tuntijaon uudistamisessa hyväksytään rajuin vaihtoehto, jota asiaa pohtinut työryhmä on esittänyt. Sen mukaan lukiolaisen ei tarvitsisi opiskella lainkaan mm. historiaa tai yhteiskuntaoppia, kun nyt on esimerkiksi pakollisia historian kursseja neljä.

Vaikea uskoa, että näin tylyä mallia valittaisiin, varsinkin kun uudistuksen yhtenä tavoitteena on kehittää lukiota yleissivistävänä koulutusmuotona.

Erkki Tuomioja on älähtänyt aiheesta nettisivuillaan: ”Olen jo pitkään ollut huolissani aikamme historiattomuudesta, täsmällisemmin sanottuna historian tuntemuksen vähäisyydestä ja rajoittuneisuudesta”. Hänen mielestään olisi päinvastoin perusteltua lisätä historian ja yhteiskuntaopin tuntimääriä nykyisestä.

Historiattomuutta oli ilmassa esimerkiksi Suomi on ruotsalainen -ohjelman palautteissa. Moni ei hyväksynyt sitä, että meillä on paljon yhteistä Ruotsin kanssa. Miksei olisi, olivathan Suomi ja Ruotsi yksi ja sama valtio 700 vuoden ajan, 1100-luvulta vuoteen 1809.

Syntyyköhän yhtä laaja kohu Herman Lindqvistin kirjasta När Finland var Sverige, kun sen suomennos ilmestyy? Kirjasta oli jo syksyllä arvioita sekä ruotsalaisessa että suomalaisessa mediassa. Lindqvistiä on moitittu siitä, että hän on kirjoittanut liikaa kuninkaista ja sodista ja yleisestä Ruotsin historiasta ja liian vähän Suomen erityispiireistä osana Ruotsin valtakuntaa.
Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinaderin mukaan kirja varmasti innostaa tutustumaan yhteiseen historiaan, mutta siinä on puutteita esimerkiksi hallintokulttuurin ja talouden kuvauksessa.

Ruotsalainen historian professori Dick Harrison kirjoitti Svenska Dagbladetissa, että Lindqvist painottaa liikaa samankaltaisuuksia ja keskittyy liiaksi perinteiseen Ruotsin historiaan: vielä kerran käydään läpi Kalmarinunioni, Kustaa Vaasa poikineen, kolmikymmenvuotinen sota ja suurvalta-aika, Kaarle XII, vapaudenaika ja kustaviaaninen aika. Näin katoaa merkittävä osa Suomen omintakeisesta historiasta. Hän mainitsee esimerkkinä 1400-luvun, jolloin Suomessa elettiin käytännössä itsenäisesti ja silloiset valtionhoitajat harjoittivat omaa ulkopolitiikkaa mm. Novgorodin ja Hansaliiton suuntaan.

Niin Lindqvist kuin kirjan arvostelijat haluavat oikoa sitä yleistä väärinkäsitystä, että Suomi olisi ollut Ruotsin valloittama siirtomaa. Sellaista ei voinut vallata jota ei ollut vielä olemassa. Maat kasvoivat yhteen melko rauhallisesti ja Suomesta tuli ruotsalainen. Lindqvist muistuttaa, että kun Suomesta 1809 tuli Venäjän suurruhtinaskunta, maa oli ”valmis”: oli koulut, hallinto, kirkko, yliopisto, virkamiehet ja perustuslaki, ja kaikki tämä oli ruotsalaista.

Pakkoruotsista sen verran, että jo yli 85 % peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä, eli niin myöhään kuin mahdollista. Englanti on jo käytännössä toinen kotimainen.

On kaikenlaisia pakkoja. Ruotsalaisen tähtinäyttelijän Jonas Karlssonin oli pakko päästä pääosaan Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen -romaanista tehtävään elokuvaan. Karlsson on opiskellut ahkerasti suomea voidakseen kunnolla esittää Mikko Virtasta, joka on pikkupojasta lähtien tuntenut itsensä ruotsalaiseksi suomalaisessa ruumiissa ja jonka on pakko päästä Ruotsiin – ja oppia puhumaan kuin riikinruotsalainen.

Heli Kokko

24.1.2014 10:05

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva