Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Lastut lainehilla

Kuva: Lastut lainehilla

Suurin piirtein samaan ajankohtaan sijoitetun romaanin ja historiateoksen lukeminen vuorotellen tuo teksteihin uutta näkökulmaa. Sekä Kjäll Westön kirjassa ”Kangastus 38” että Markku Jokisipilän ja Janne Könösen historiateoksessa ”Kolmannen valtakunnan vieraat – Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944” liikutaan pääosin 1930-luvulla.

Ajopuu emme tuolloin tutkijoiden mukaan olleet, mutta silti sekä romaanista että historiateoksesta tulee tunne, että lastuja lainehilla olimme. Suurten keikutettavissa niin pienet yksilöt kuin pienet valtiotkin.
Jokisipilä ja Könönen kirjoittavat, että muualla Euroopassa nousseiden kansallissosialismin ja bolsevismin ristipaine oli Suomessakin niin voimakasta, että tavallisetkin ihmiset tempautuivat äärilaitoja edustaneiden tuulien riepoteltaviksi.

Vaikka he moneen kertaan myöntävät, että pienen valtion asema kahden totalitaarisen ja ekspansiivisen suurvallan puristuksessa oli heikko ja vaikka he moneen kertaan vakuuttavat että kontrafaktuaalinen pohdinta eli suomeksi jossittelu on turhaa, silti he itse sitä tekevät ja väittävät jopa, että talvisota olisi voitu välttää.

Kirjoittajat osoittavat, kuinka Suomessa oli 30-luvulla niin sotilas- kuin kulttuuripiireissä pieni mutta äänekäs saksalaismielinen klikki, joka rellesti avoimesti virallista puolueettomuuspolitiikkaa vastaan ja vahingoitti suhteita Neuvostoliittoon. Moskova uskoi Suomesta mieluummin pahaa kuin hyvää, ja suomalaiset itse vahvistivat tätä näkemystä.

Mutta että he kysyvät, olisiko joustavampi politiikka ja suurempi alttius naapurin valitusten huomioinnissa lopulta tuonut toisenlaisen lopputuloksen, on minusta jo aikamoista jossittelua. Tai jos jossitellaan, mietitään miten kävi esimerkiksi Virossa, jossa tätä suurempaa alttiutta osoitettiin.

Kirjat risteävät esimerkiksi kevään 1938 episodissa, jossa lähetystösihteeri Boris Jartsev eli Rybkin kävi 14.4.1938 kertomassa Suomen pää- ja ulkoministerille Moskovan haluavan takuut siitä, että Suomi puolustaa maaperäänsä Saksan mahdollisia toimia vastaan Saksan ja Neuvostoliiton mahdollisesti ryhtyessä sotimaan keskenään. Itänaapuri tarvitsisi myös tukikohtia Suomen maaperältä ja tarjoaisi vastineeksi aseita ja muuta apua. Ja vetäisi joukkonsa pois sodan päätyttyä.

Westön romaanin päähenkilölle asiasta kertoo lähettiläs Paasikivi Tukholman-lähetystössä: ”Jollen väärin muista he istuvat keskustelemassa nyt, samalla hetkellä kun me istumme tässä.”

Stadionin avajaisten kuuluisa 100 metrin juoksu, jossa ensimmäiseksi tullut juutalainen tiputettiin neljänneksi, on mukana romaanissa. Juoksijan oikea nimi oli Abraham Tokazier. Suomen urheiluliitto esitti anteeksipyynnön tapahtuneesta vasta 75 vuotta myöhemmin, syksyllä 2013, ja Tokazier palautettiin kilpailun voittajaksi.

Kumpikin kirja pitää otteessaan ja innostaa pohdiskeluihin. Jokisipilän ja Könösen ennustus osuu ehkä naulan kantaan: ”Vuonna 2083 meidän aikamme keskeiset länsimaiset arvot, kuten taloudellinen ja eettinen liberalismi, markkinavoimien säätelemien pörssikurssien arvaamaton logiikka sekä individualismiin saakka hiotut yksilönvapaudet saattavat hyvinkin vaikuttaa siltä, kuin niistä olisivat päättäneet ja niitä toteuttaneet oudot, toisesta todellisuudesta tänne saapuneet olennot.” Lastuja lainehilla olemme nytkin.

5.12.2013 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva