Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Vastuuttomia vaatteita

Kuva: Vastuuttomia vaatteita

Mietipä päälläsi olevia vaatteita. Tiedätkö missä ja miten ne on valmistettu? Onko ne valmistettu ihmisiä ja eläimiä kunnioittaen, onko työntekijöillä turvalliset työolosuhteet ja kohtuulliset työajat, saavatko työntekijät riittävän korvauksen työstään ja onko lapsityövoiman käyttö kielletty? Juuri mikään näistä ei toteudu globaalissa rättibisneksessä.

Omistani tiedän varmasti vain, että porilaisen vaatevalmistajan tekemät ovat suomalaisia – ja tiedän ompelijan nimenkin – mutta muista suomalaisista merkeistä ei voi mennä takuuseen.

Eettinen vaateosteskelu on hankalaa. Vaikka vaatemerkin osaisi sijoittaa johonkin maahan, vaatteiden varsinainen valmistus tapahtuu useimmiten aivan muualla. Valmistusmaata ei ole yleensä merkitty, koska se ei ole pakollista.

Outi Moilala kertoo kirjassaan Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita, että alkuperämerkintöjen pakollisuus on ollut EU:ssa käsiteltävänä tuloksetta jo vuosia. Parlamentti haluaa, että valmistusmaaksi merkitään se maa, jossa suurin osa työvaiheista on tehty, ei se maa jossa vaate on viimeksi käväissyt.

Kiina on Suomessa myytyjen vaatteiden suurin valmistusmaa. Bangladesh on suurista vaatetuotantomaista halvin, äärimmäisen halpa.

Bangladeshin vaatetyöläisten minimipalkka nostettiin jokin aika sitten vajaasta 29 eurosta noin 51 euroon kuussa, mutta sekään ei riitä elämiseen, ja summa on edelleen pienempi kuin muissa Aasian maissa. Kun palkka ei riitä, pidennetään työpäivää, 80-tuntiset työviikot ovat tavallisia.

Bangladeshissa kymmenettuhannet tekstiilitehtaiden työntekijät ovat viime aikoina osoittaneet mieltään vaatien kuukausipalkkojen nostamista vähintään 75 euroon. Mielenosoitukset ovat kiihtyneet viime huhtikuussa sattuneen Rana Plaza -vaatetehtaan romahduksen jälkeen. Turmassa kuoli yli tuhat ihmistä.

Puhtaat vaatteet -sivustolla kerrotaan, että edelleen harva onnettomuuden uhreista on saanut korvauksia ja suurin osa länsimaalaisista brändiyrityksistä ei ole edes sitoutunut niitä maksamaan.

Halvan työvoiman maiden ompelijoille menee vaatteen jälleenmyyntihinnasta vain vajaa prosentti. Vaatteen halpa hinta kertoo huonoista työoloista. Tosin kalliskin tuote tehdään usein halvalla ja epäeettisesti, ajatellaan vaikka Dolche&Gabbanan tappajafarkkuja. D&G on ilmoittanut, että se ei aio luopua hiekkapuhalluttamisesta, vaikka se aiheuttaa tekijöilleen silikoosia.
Kotimaista voi yrittää suosia, mutta sekään ei ole helppoa, koska Suomessa tuotteitaan valmistaa enää harva yritys.

Outi Moilala pyrkii antamaan kirjassaan liioittelemattoman kuvan vaatteiden valmistusoloista ja suomalaisten vaatetusyritysten vastuuteoista. Kuva valmistuksesta on ruma ja kertomus suomalaisten vaatetusyritysten vastuuteoista lyhyt. Hänellä on järjestö- ja ay-ihmisen näkökulma, joka on silti loppujen lopuksi myönteinen. Työ epäkohtien poistamiseksi on tuskallisen hidasta, mutta edistystä kuitenkin tapahtuu.

Hän korostaa valtioiden, EU:n ja yritysten vastuuta, mutta kuluttajakin voi vaikuttaa.

Boikotti on huono keino, koska se voi viedä loputkin työt. Jotain voi tehdä, tässä raapaisu: hiekkapuhalletut farkut voi jättää ostamatta, mustia vaatteita voi vältellä, koska sysimustan tekeminen vaatii paljon kemikaaleja ja untuvatakin hankinnassa on hyvä muistaa, että untuvaa revitään elävistä linnuista ainakin Unkarissa, Puolassa ja Kiinassa.

Heli Kokko

15.11.2013 08:37

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva