Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Siunatusti hullut

Kuva: Siunatusti hullut


Jokaisessa meissä asuu sen kuuluisan pienen lehmän, persun, rasistin yms. lisäksi myös pieni kylähullu. Kaikilla meillä on omat eriasteiset omituisuutemme, joista emme yleensä halua huudella muille.
Mikä on hullua ja mikä normaalia? Aika usein ”minä” ja ”me” edustamme normaalia ja ”nuo muut” ovat vähintään omituisia.

Häilyvä raja niin sanotun hulluuden ja niin sanotun mielenterveyden välillä on punaisena lankana aate- ja oppihistorian professorin Petteri Pietikäisen kirjassa Hulluuden historia.

Pietikäinen tietää, että ”epätoivon hallinta” on vaikeaa ja henkisen kärsimyksen kirjo laaja, mutta hän kiinnittää lukijan huomion myös seinähulluuden ja terveen mielen välille jäävään epämääräiseen harmaaseen vyöhykkeeseen, jossa erilaiset neuroosit, fobiat ja muut lievemmät häiriöt kukoistavat ja joita lääketeollisuus ruokkii minkä ehtii – itse rikastuakseen.

Pietikäinen avaa yli 400-sivuisessa kirjassaan hyvät näkymät kaikkeen siihen, mitä hulluudella on eri aikoina tarkoitettu, miten sen eri muotoja on luokiteltu ja miten hoidettu.

Kullakin ajalla on muotisairautensa ja Pietikäisen mukaan diagnoosit myös tarttuvat, varsinkin sillä harmaalla vyöhykkeellä. Aina tulee uusia häiriöitä tai aikaisempien nimi vaihtuu. Vanhoista sairauksista voi mainita hysterian ja neuroosit ja nykyisistä ”psykoepidemiat” kuten depression, ADHD:n, paniikkihäiriöt ja erilaiset syömishäiriöt.

Pietikäisen mukaan mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen ei olisi ollut mahdollista ilman lääkeyritysten tehokasta sairauden lietsontaa. Ne ovat nerokkaita uusien sairauksien keksimisessä: nykyisin ujouskin on sosiaalinen ahdistushäiriö ja vaatii lääkitystä.

Hulluuden hoitomenetelmien historia on ulkopuolisesta katsoen varsinainen kauhugalleria. Jos kuka on nähnyt elokuvan Yksi lensi yli käenpesän, tietää mitä tarkoitan. Siinä hoito oli sarja rangaistuksia ja hoitaja julma vallan käyttäjä.

Pakkopaitaa sanotaan ihmistä alistavan psykiatrian symboliksi, märkäkääreet olivat vähän samantapainen ”hoitokeino”, ja laajalle levinneitä hoitomuotoja ovat olleet erilaiset sokkihoidot, kuten sähkösokki, insuliinisokki ja kouristushoito. Psykokirurgiassa kauhugalleriaan voi liittää lobotomian.

Pietikäisen päätelmät eivät ole kovin imartelevia: vieläkään ei ole saatu vastausta siihen, mikä aiheuttaa mielisairautta tai miten mielisairaus parannetaan. Ja mitä enemmän on psykiatreja ja muita alan ammattilaisia, sitä enemmän väestössä esiintyy mielenterveyshäiriöitä. Ja mitä enemmän on lääkitystä, sitä tehottomampaa on hoito. Pietikäinen ei vastusta lääkehoitoa, ”pilleripsykiatriaa” kylläkin:

”Perinteisesti vallan kohteena ollut mielenterveyspotilas on siirretty mekaanisista rajoitteista, pakkopaidasta ja lobotomiasta kemiallisiin rajoitteisiin ja farmakologiseen pakkopaitaan. Kyse on valtavasta ihmiskokeesta, jossa pitkäaikaislääkitty antaa kasvot modernille biokemialliselle kontrollille. Jos tämä on lääketieteen edistystä, niin mikä mahtaa olla taantumista?”

Siis varjele luoja ihmisen lasta hulluksi joutumasta. Näkökulman muutoskin voisi auttaa. Kirjassa kysytään, jospa hulluus onkin ihmisyyttä ja täydellinen mielenterveys epärealistinen tavoite.

Aapelin tavoin voi summata, että "hyviä on vähän, pahoja vielä vähemmän, mutta meitä siunatusti hulluja on lukematon määrä."

13.9.2013 09:36

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala