Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Elämä on kallista

Kuva: Elämä on kallista

Satakunnan Kansa kertoi tiistaina, että pienituloisilla ei Suomessa ole varaa syödä riittävän monipuolisesti. Pienituloiset syövät eniten rasvaista ruokaa, sokeria ja eineksiä ja vähiten hedelmiä ja vihanneksia, joten köyhyys on myös terveysriski.

SK:n mukaan Porissa Elämän Eliksiirin ruoka-avustusjono on pidentynyt yli kolmeensataan avunhakijaan ja Porin seudun työttömät ry:ltä kysellään jatkuvasti ruoka-apua.

Olen käynyt tekemässä juttua Elämän Eliksiirin ruoka-avustusjonoista ja jutellut siellä ihmisten kanssa. Muistan eräänkin kahden pienen lapsen äidin, joka kertoi, että heillä ei todellakaan ole varaa hedelmiin ja kasviksiin. Ilman ruoka-avustuksia heidän perheessään ei omenoilla ja appelsiineilla herkuteltaisi koskaan.

Pienituloisen perheen on tietenkin valittava kaupan hyllyltä se kaikkein edullisin vaihtoehto ja ajateltava nimenomaan sitä, että kaikki saavat vatsansa täyteen. Jos rahaa on muutama euro, on selvää, että valinta osuu tarjouksessa olevaan sikanautajauhelihaan, eikä suinkaan kotimaiseen tomaattiin tai kurkkuun.

Itsekin päivittelen ruoan hintaa lähes joka kerta kaupassa käydessäni; 20 eurolla ei saa enää juuri mitään. Erityisen kalliilta tuntuvat juustot ja lihat.

Taloussanomista luin tässä taannoin jutun, jossa kerrottiin, että ruoan ja muiden kuluttajahintojen ero on Suomessa revennyt suureksi. Ruoan hinta on noin 10 prosenttia korkeampi kuin yleiset kuluttajahinnat. Ruokakori maksaa nyt 4,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Neljässä vuodessa ruokakori on kallistunut 8,6 prosenttia. Nopeimmin ovat kallistuneet kotimaisen kurkun ja muiden vihannesten hinnat. Myös lihajalosteet maksavat selvästi enemmän kuin vuosi sitten.

Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Ari Peltoniemi toteaa, että ruoan kallistumisesta hyötyvät eniten kauppa ja erityisesti suuret kaupparyhmittymät. Sillä on tietenkin vaikutusta, että kahdella toimijalla on yli 80 prosentin osuus markkinoista. S-ryhmän osuus Suomen vähitäiskaupasta on lähes 46 prosenttia ja K-ryhmän 35 prosenttia. Kilpailua siis kaivattaisiin.

Ruoan hintaan vaikuttavat myös maailmanmarkkinahintojen nousu sekä kotimaiset poliittiset päätökset. Ruoan arvonlisävero on Suomessa 14 prosenttia, kun Saksassa se on vain 7 prosenttia. Myös valmisteveron eli niin sanotun haittaveron korotukset nostavat ruokakorin hintaa. Ja makeisista ja jäätelöistä alettiin periä uutta veroa vuoden 2011 alusta lähtien.

Samaan aikaan, kun asumiskustannukset ja ruoan hinta jatkavat nousuaan toimeentulotuen asiakkaiden köyhyys kasaantuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja toimeentulotutkimus osoittaa, että toimeentulotuen asiakkaiden määrä on laskenut lähes puoleen 1990-luvun laman korkeimmista luvuista, mutta tuen saajien köyhyys on kasvanut 20 prosentista 60 prosenttiin kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Köyhyys paikantuu etenkin yksin asuviin ja nuoriin tuensaajiin.

Tilastokeskuksen mukaan tuloerojen kasvu on ollut Ruotsissa ja Suomessa OECD-maiden nopeinta. Pohjoismaita on pidetty tasaisen tulonjaon maina, ja tasa-arvo on ollut pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeinen periaate. Vaikka tuloerot ovat Pohjoismaissa edelleen OECD-maiden keskivertoa alempia, eroaa pohjola yhä vähemmän muista länsimaista. Laajimmin ovat kasvaneet työssäkäyvien ja työttömien väliset tuloerot.

Mutta kyllä tämän päivän Suomessa sentin venyttäminen on arkea myös työssäkäyville keskituloisille.

Oman kokemukseni mukaan omakotitalossa asuvan vuotuinen sähkölasku on kallistuntu viimeisten reilun viiden vuoden aikana lähes tuhannella eurolla. Bensakin on järkyttävän kallista. Yritä siinä sitten keskituloisena sinnitellä tilipäivästä toiseen, puhumattakaan pienituloisten ahdingosta.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly perää työmarkkinaosapuolilta ja koko Suomelta vahvaa tahtotilaa työllisyyden ja ostovoiman kehittymisen parantamiseksi. Lylyn mukaan Syksyn sopimuskierroksen palkankorotus, veroasteikkojen inflaatiotarkastus sekä työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen yhtäaikainen ratkaiseminen olisi järkevää palkansaajien ostovoiman näkökulmasta. Siksi laajempaa sopimusratkaisua kannattaa yrittää.

SAK:n valtuusto puolestaan peräänkuuluttaa sitä, että palkankorotukset tehtäisiin euromääräisinä. Niinhän se on, että jos kaikkien palkkoja nostetaan prosenttien mukaan, pienituloisten ansiot kasvavat vähemmän kuin suurituloisten.

Pienituloisten aseman parantaminen olisi kaikkien etu, kun ostovoima kasvaisi, mahdollisuudet terveellisempiin ruokailutottumuksiin lisääntyisivät ja toimeentulotuen asiakkaiden määrä ja köyhyyden kasaantuminenkin vähenisi.

Maarit Kautto

31.5.2013 17:43

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva