Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Terapian tarpeessa

Kuva: Terapian tarpeessa

Väitetään, että elämä on pelkkää matematiikkaa. Ikävä väite, kun omaa heikon matikkapään. Toisaalta ei luvuista haittaakaan ole silloin kun ne eivät hypi silmille eivätkä vaadi välittömiä laskutoimituksia. Esimerkiksi kun ihailee auringonkukkaa, ei tarvitse tietää mitään Fibonaccin lukujonosta.

Auringonkukan mykerön siemenet ovat järjestyneet kahdeksi keskustasta eri suuntiin lähteväksi spiraalikuvioksi. Tiedebasaari kertoo, että kun kummankin spiraalin rivien lukumäärä lasketaan yhteen, saadaan Fibonaccin numerosarja, jossa jokainen luku on kahden edellisen luvun summa.

Kultainen leikkaus ja siihen liittyvä Fibonaccin lukujono esiintyvät luonnossa lähes kaikkialla. Luonto on täynnä säännöllisiä geometrisia muotoja, jos vain osaa niitä etsiä.

Peter J. Bentley kirjoittaa kirjassaan Numerot – Kuinka matematiikka muutti maailmaa, että "elämme lukuina, puhumme lukuina ja katselemme lukuja viihdykkeenä" ja että "luvut hallitsevat elämäämme" ja "luvut ovat maailmankaikkeutemme ja koko olemassaolomme perusta". Kirja päättyy yhtä runollisesti: "Sinä koostut luvuista. Niin minäkin. Nauti siitä tunteesta." Nautintonsa kullakin.

Bentleykin myöntää, että suurin osa ihmisistä ymmärtää arjessaan vain vähän matematiikan perusasioita, puhumattakaan lukujen merkitystä filosofiassa, kuvataiteessa, musiikissa, arkkitehtuurissa, kvanttimekaniikassa, fysiikassa, tietokoneteknologiassa...

On hyvää ja huonoa matikkapäätä ja on hyvää ja huonoa lukupäätä. Vai onko se näin yksinkertaista? Ennen vanhaan lukihäiriöisiä pidettiin tyhminä. Nykyisin lukemisen erityisvaikeuksien syistä tiedetään jo paljonkin ja häiriöitä pystytään hoitamaan.

Tiede-lehdessä 4/2013 kerrottiin, että lukutaito ratkaisee, kuinka hyvin koulu muuten sujuu. Asiaa on selvittänyt Anne-Mari Panula väitöstutkimuksessaan. Hän tutki yhdeksän vuoden ajan eteläsuomalaisen kunnan yhtä ikäluokkaa ja sen lukemisvaikeuksia. Panula havaitsi, että lukemisvaikeuksista kärsivillä oli lukuaineiden keskiarvo selvästi heikompi kuin muilla oppilailla. Lohtuna oli se, että alakoulussa saatu erityisopetus kohensi lukutaitoa ja paransi koulumenestystä kokonaisuudessaan yläkoulussa.

Matematiikan kanssa on samoin, huonoa matikkapäätä voi hoitaa matikkaterapialla. Matematiikkaterapeutti Marja Dräger kirjoittaa matematiikkavaikeuksien syiden olevan moninaisia. Ne voivat olla neuropsykologisia, psyykkisiä, sosiaalisia, emotionaalisia tai opetuksesta johtuvia.

Drägerin mielestä matematiikkavaikeuksien suurin syy on se, että lasten todellista tieto- ja taitotasoa matematiikassa ei selvitetä heti koulunkäynnin alkajaisiksi. Hänen oma kokemuksensa on osoittanut, että melkein kaikkia lapsia voidaan auttaa.
Drägerin mukaan on aika korjata väärä uskomus huonosta ja hyvästä matikkapäästä. Vaikka lapsi ei pärjää matikassa tällä hetkellä, ei tarkoita sitä, ettei häntä voisi oikealla tavalla tukien saada toisten tasolle.

Huonoksi jäänyt matikkapää haittaa joskus arkea, sen tietää jokainen jolla ei ole lukujen tajua. Näyttää sitä silti voivan elää vähän vähemmilläkin matemaattisilla eväillä, kuten se kauppias, joka teki prosentin voittoa, kun osti markalla ja myi kahdella.

On luvuilla varjopuolensakin. Bentley myöntää, että luvut voivat valehdella. Rahakriisejä seuratessa näkee, että lukuihin luottaminen voi mennä liiallisuuksiin. Otetaan esimerkiksi algoritmit, jotka ovat meikäläiselle yhtä eksoottisia kuin klusterit musiikissa. Nykyisin tietokoneet tekevät Yhdysvalloissa pörssien ostoista ja myynneistä jo arviolta yli 70 prosenttia. Koodaajat ovat kehittäneet algoritmeja eli laskentamenetelmiä, jotka reagoivat sekunnin murto-osassa osakkeiden hinnanmuutoksiin ja talousuutisiin. Petri Mäenpää kirjoitti Tiede-lehdessä taannoin, että algoritmit tahkoavat rahaa nopeudellaan mutta että järki niiltä puuttuu, mistä on jo seurannut äkillisiä kurssiromahduksia. Tosin romahduksia osataan tehdä ilman algoritmejakin, ihan ihmisaivojen voimalla. Osakekurssien nousut ja laskut tuntuvat olevan enemmän psykologiaa kuin matematiikkaa.

Matikkaterapia tuo siis toivoa nykypäivän koululaisille, mutta terapian tarpeessa olisi myös moni aikuinen. Joku viisas tutkija sanoi radiossa, että matemaattisesti ajattelevia ihmisiä tarvittaisiin muuallakin kuin vain luonnontieteissä. Heitä tarvittaisiin erityisesti politiikassa ja talouselämässä. Niinpä.

Heli Kokko

8.5.2013 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala