Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Maksaa à la kirroosi

Kuva: Maksaa à la kirroosi

Euroopan parlamenttiin on perustettu maksan ystävien ryhmä. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyse ei ole maksaruuista pitävien, saati Hannibal Lecter -fanien yhteenliittymästä. Ei, vaan joukko parlamentaarikkoja on huolissaan eurooppalaisten maksasairauksista, jotka useimmiten johtuvat runsaasta alkoholin käytöstä.

On syytäkin olla huolissaan, sillä Euroopassa ryypätään ehkä eniten koko maailmassa, ja Suomessa pitäisi olla erityisen huolissaan, sillä meillä kuollaan alkoholiin selvästi useammin kuin suurimmassa osassa Eurooppaa. Kerhon perustamisesta ja Brysselissä julkaistusta Euroopan maksasairauksien katsauksesta kirjoitti Päivi Repo Helsingin Sanomissa 25. helmikuuta. Katsauksen on tehnyt Euroopan maksatutkijoiden seura Easl.

Netin Terveyskirjasto kertoo, että runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen kroonisen tulehduksen, joka ajan mittaan johtaa maksan kovettumiseen eli kirroosiin, kun tuhoutuneiden solujen tilalle muodostuu sidekudosta.

Kuva kirroosin turmelemasta maksasta on todella etova. En tiedä kiertääkö sellaisia kuvia kouluissa samaan tapaan kuin ainakin aikaisemmin kiersivät kuvat tupakan turmelemista keuhkoista tai nuuskamällin mädättämästä suusta.

Maksakirroosikuva sopii joukkoon, koska moni aloittaa juomisen nuorena. Kun ryhtyy ryyppäämän viisitoistavuotiaana voi onnistua sairastumaan maksakirroosin jo kolmekymppisenä. Easl-tutkimuksen mukaan joka viides 15 vuotta täyttänyt kertoo juovansa reippaasti eli vähintään viisi annosta kerralla ainakin kerran viikossa.

Alkoholi ei ole ainoa syy kirroosiin, vaan siihen liittyy myös lihavuus, joka voi aiheuttaa rasvamaksan. Samoin metabolinen oireyhtymä, eli omenalihavuus ja sen seurauksena saatu aikuistyypin diabetes ovat vaikuttamassa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan alkoholisairaudet ovat työikäisten, sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy. Tosin Lääketieteellisessä aikakauskirjassa Duodecimissa väite on asetettu kyseenalaiseksi, koska tilastoissa verrataan kaikkia alkoholiin liittyviä kuolemia vain yhteen verenkiertotautiin ja yhteen kasvaintautiin, kun esimerkiksi kaikkiin verenkiertoelinten sairauksiin kuolee melkein kymmenkertainen määrä verrattuna siihen kuinka paljon meitä kuolee alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin.

Niin tai näin, kärjessä tai ei ihan kärjessä, pitäisi Suomessa miettiä ankarasti – ja varmaan mietitäänkin – miten alkoholinkulutusta saadaan alas. Politiikka eli hinta vaikuttaa, se havaittiin 2004, kun alkoholiverot rysäytettiin alas, kylläkin EU.n vaatimuksesta, mutta yhdellä kerralla siirtymäajan takarajalla. Kulutus pomppasi yli 10 litraan 100-prosenttista alkoholia per jokainen suomalainen.
Muualla alkoholipohjaisten maksakirroosien määrä on vähentynyt, mutta Suomessa ne ovat lisääntyneet. Varsinkin naisten tapausten määrän kerrotaan nousseen huolestuttavan nopeasti.

Vielä 60-luvun puolivälissä maksakirroosikuolemia oli vuodessa kymmenkunta. Vuoden 2004 veroalennuksen jälkeen alkoholiperäisten maksakirroosikuolemien vuosittainen määrä nousi 1 000–1 100 tapaukseen. Naisten alkoholiperäisiä maksakirroosikuolemia ei 1960-luvulla ollut juuri ollenkaan. Nykyään niiden määrä vaihtelee vuosittain 200:n ja 300:n välillä.
SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm on sanonut, että alkoholikuolemat nousevat erityisen dramaattisesti sen jälkeen, kun työmies on kitkutellut pari vuotta työttömänä.

Väkijuomien lotraus aiheuttaa Suomessa merkittäviä sosiaalisia ja kansanterveydellisiä haittoja – ja mittavan yhteiskunnallisen laskun. THL:n mukaan kaiken kaikkiaan alkoholin käyttöön liittyvien haittakustannusten määrä kohosi vuonna 2010 noin 1,3 miljardiin euroon. Näistä noin miljardi euroa tuli julkisen sektorin eli valtion ja kuntien maksettavaksi.

Henkistä kärsimystä ei pystytä mittaamaan. On arvioitu, että lähes kaksi miljoonaa suomalaista kärsii alkoholiongelmaisen läheisensä vuoksi. Leikki-ikäisten isistä yli 30 prosenttia on alkoholin riskikuluttajia. Arviolta 23 prosenttia suomalaisista on kasvanut perheissä, joissa käytetään liiallisesti päihteitä.

Alkoholi on suurin yksittäinen taustatekijä lastensuojelussa. Surullisinta onkin lasten asema: kun vanhemmat juovat, lapset oireilevat ja vanhempien esimerkki ja asenteet alkoholiin vaikuttavat jälkikasvun tuleviin juomistapoihin.

Heli Kokko

8.3.2013 08:13

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala