Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Jumalan siunausta!

Kuva: Jumalan siunausta!

Vanha vuosi meni ja uusi tuli. Kun raketit oli paukuteltu, piti presidentti Sauli Niinistö uudenvuoden puheen, jonka sisältöä on ruodittu ahkerasti ja verrattu sitä hänen edeltäjänsä Tarja Halosen puheisiin. Puheensa lopuksi Niinistö toivotti meille suomalaisille Jumalan siunausta.

Toivotus ei sinänsä ole kovin kummoinen, kuuleehan sitä kristittyjen suusta vähän tämmöinen maallisempikin ihminen. Mutta suomalaisen poliitikon virallisessa puheessa se kuulosti kuitenkin särähtävältä.
Yhdysvalloissa ”maailman vaikutusvaltaisimman” miehen suusta Jumalan siunaus -toivotus kuuluu tämän tästä, oli hän sitten sitten musta tai valkoinen, demokraatti tai republikaani, säntillistä elämää viettävä tai vieraissa käyvä. Siellä se tavallaan kuuluu presidentin puheeseen, vaikka se joskus tekopyhältä tuntuukin.
Yhdysvallat on kuitenkin Yhdysvallat, ja Suomi on Suomi. Meillä tuo toivotus kuulostaa presidentin ja yleensä poliitikon suusta hieman falskilta. Ennen Niinistöä Jumalan siunausta toivotti uudenvuodenpuheessaan Martti Ahtisaari 1990-luvulla. Ahtisaarta ennen Jumalan siunausta toivotti kai J.K.Paasikivi 1952. Edes Urho Kekkonen ei siihen sortunut.


On ollut mielenkiintoista seurata nettikeskustelua, jota Niinistön puheesta on käyty. Osa on häntä kiitellyt, osa taas arvostellut kovinkin sanoin. Hiljainen enemmistö ei ole sanonut mitään.

Jonkinlaista ääripäätä edusti se nettikirjoittaja, joka kiitteli sitä, että Suomessa on taas palattu moraalin aikaan. Hänen mukaansa Niinistö edustaa korkeaa moraalia, kun taas Tarja Halonen ilmeisesti oli presidenttinä moraaliton. Miten niin? Onko moraalin mittari se, että toivottaa Jumalan siunausta?

Jos katsoi saman uudenvuodenpäivän iltana televisiosta dokumentin Tarja Halosen viimeisestä vuodesta presidenttinä, ei häntä sisimmässäänkään voi pitää moraalittomana. Halonen on itse myöntänyt olevansa ajatuksiltaan edelleen 1960-lukulainen radikaali, joka onkin näkynyt hänen toiminnassaan solidaarisuuden ja tasa-arvon puolesta. Onko se moraalitonta? Ei.

Valtalehdistö on Helsingin Sanomien johdolla suitsuttanut Sauli Niinistön ensimmäistä uudenvuodenpuhetta vahvaksi ja arvoperustaiseksi, kuten HS:n päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoitti. Valtamedialle ensimmäisen ei-sosialidemokraattisen presidentin puhe 30 vuoteen on ollut mieluista kuultavaa.

Ja ei hänen puheensa niin paha ollutkaan, jos sitä kuunteli ilman sarvia ja hampaita, ilman taka-ajatuksia. Valitettavasti vain puhetta kuunnellessa ei voinut olla muistelematta hänen aiempaa toimintaansa kokoomuksen poliitikkona ja hyväosaisten etujen ajajana.
Niinistö puhui kansallisen eheyden puolesta ahneutta ja itsekkyyttä vastaan. Viesti onkin tervetullut juuri tänä aikana, kun tuloerot ovat kasvussa, yritysjohtajat ahnehtivat bonuksiaan, työttömyys on kasvussa, ja duunarilla ei mene välttämättä hyvin. Nyt pitääkin toivoa, että myös yritysjohtajat ja työnantajien EK:ssa tulkinta on samanlainen.

Niinistön peräänkuuluttama oikeudenmukaisuus oli myös teemana vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, Silloin sitä peräänkuuluttivat eritoten sosialidemokraatit. Silloin valtalehdistö piti sitä vaalitemppuna. Samaa teemaa on pitänyt yllä presidentti Tarja Halonen. Nyt kun presidentti Sauli Niinistö vaatii oikeudenmukaisuutta, se on vahvaa ja arvopohjaista puhetta.

Kansan silmissä Niinistö otti pisteet kotiin esittämällä arjen tultua oman vuosipalkkionsa alentamista viidenneksellä 160 000 eurosta 120 000:een. Hän halusi näyttää mallia, ja hänellä onkin siihen varaa.

Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd) vastaus oli, että myös kansanedustajat voisivat alentaa palkkojaan. Torstaina myös EK:n johtajat ilmoittivat olevansa valmiita omaan palkka-aleensa. EK on esittänyt aiemmin yleistä palkkojen alennusta lääkkeeksi taantuman oikaisuun.

Kuulostaa hyvältä, että korkeapalkkaiset ovat valmiita alentamaan omia palkkojaan, vaikka sillä ei välttämättä suurta kansantaloudellista merkitystä olisikaan. Kymppitonnin kuussa saava pystyy elämään pari tonnia vähemmälläkin.

Sen sijaan pieni- ja keskituloisille palkansaajille tilanne on toinen. Sadankin euron pudotus saattaa olla katastrofi omalle taloudelle, eikä se taitaisi olla edes maan etu.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas ehti jo varoittaa, että yleinen palkka-ale jyrkentäisi ostovoiman ja sitä kautta työllisyyden heikkenemistä.

Siinä ei Jumalan siunaus paljon auta. Valitettavasti.

Jukka Vilponiemi

4.1.2013 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva