Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Peruskoulu – rapistuva suomalaiskeksintö?

Kuva: Peruskoulu – rapistuva suomalaiskeksintö?

Keksintö, idea, innovaatio. Emme olisi tässä missä olemme – hyvässä ja pahassa – ilman lukuisia, eritoten teknisiä innovaatioita.

Tekniset innovaatiot johtavat usein sosiaalisiin innovaatioihin, ajatellaan esimerkiksi Facebookia, Twitteriä ja muita sosiaalisen median muotoja, joiden avulla on syösty jopa presidenttejä vallasta, kuten kävi arabikevään aikana sosiaalisen median tarjotessa väylän ihmisten väliseen viestintään.

Sitten on keksintöjä, ideoita, jotka eivät ole yhtä dramaattisia mutta arjen sulostuttajia kuitenkin. Vaatteiden ja huonekalujen tekeminen kierrätystavarasta on jo yleistä. Viime sunnuntaina vietetty ravintolapäivä, jossa tavallisten ihmisten perustamia ravintoloita pulpahteli eri puolilla Suomea ilmoille jo satoja, on uudempaa sosiaalista innovaatioita.

Usein uusissa ilmiöissä kierrätetään vanhoja ideoita, esimerkkinä kannettavat kasvimaat, joilla Euroopan suurkaupungeissa on viherretty tyhjiä tontteja. Kun tonttia tarvitaan, kasvimaat siirretään muualle. Idea ei ole uusi, sitä on harrastettu jo vuosia Kuubassa.

Yksi kaupunki-ilmiö on guerilla gardening. Sissipuutarhurit istuttavat rumiin ja hoitamattomiin paikkoihin esim. kukkia. Tämäkin liike on syntynyt jo 70-luvulla New Yorkissa.

Suomalaisia on kehuttu idearikkaudesta sosiaalisella alalla. Ilkka Taipaleen toimittama kirja 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta (2006) on käännetty monelle kielelle.

Teokseen on kirjattu hyvin erilaisia innovaatioita, tässä pieni raapaisu: kunnallishallinto, tulevaisuusvaliokunta, lasten päivähoito, äitiyspakkaus, maksuton kouluateria, velkasovittelu, terveyskeskukset, sauvakävely, puoluetuki...

Monet sosiaaliset keksinnöt ovat kestäneet hyvin aikaa, ja niillä on luotu hyvinvointivaltion perustaa. Neuvolajärjestelmä sai alkunsa jo 20-luvulla, äitiyspakkaus tuli kaikkien synnyttäjien saataville 1949, ja eduskunta määräsi jo 1943 kaikki kansakoulut tarjoamaan koululaisille lämpimän lounaan ilmaiseksi, tosin vasta vuoteen 1948 mennessä.

Kirjan listalla on myös peruskoulu, suomalainen superinnovaatio, jota kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylän mukaan yritettiin romuttaa 90-luvulla mutta jonka pelasti menestys Pisa-tutkimuksissa. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden osaamista vuorotellen matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa.

Entä nyt, onko peruskoulun ja koko Suomen maine sivistyksen mallimaana murenemassa? Näin voi päätellä ainakin professori Liekki Lehtisalon kirjoituksesta Helsingin Sanomissa 2. kesäkuuta. Lehtisalon mukaan suomalaiset saivat pari vuotta sitten ”myrskyvaroituksen”, kun menetimme keulapaikan Pisa-tutkimuksissa.

Lehtisalo luettelee kylmiä faktoja, jotka osoittavat että jotain pitää tehdä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden vertailussa Suomi on myös pudonnut kärjestä 18. sijalle (2009). Samoin koulutustaso on noussut suurimmassa osassa OECD-maita ripeämmin kuin Suomessa, Suomi on 25:s. Yliopistoja odottavat merkittävät menojen leikkaukset, jotka koskevat niin koulutusta kuin tutkimusta. Aikuiskoulutuksen oppilaitosten valtionapuja vähennetään. Lehtisalon mukaan koko koulutusjärjestelmää ja sen kehittymistä uhkaa jatkuva rahoitusvaje, joka heikentää koulutuksen määrää ja laatua.

Uutena oireena on Suomen peruskoulujen välisten tasoerojen kasvu. Uusimman Pisa-lukutaitomittauksen mukaan heikoimpien suomalaiskoulujen oppilaat ovat kaksi ja puoli kouluvuotta jäljessä parhaiden koulujen oppilaista.
Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) on ryhtynyt ajamaan tasa-arvoisempaa peruskoulua. Valmisteilla on toimenpideohjelma, joka toisi heikommin menestyneille kouluille tulevaisuudessa entistä enemmän rahaa, jotta ne voisivat antaa lisä- ja tukiopetusta. Kaunis ajatus, mutta miten lienee toteutuksen laita, koska hyvin menestyneet koulut joutuisivat tyytymään vähempään.

Näillä eväillä on vaikea kuvitella, että virallinen tavoite tehdä Suomesta maailman osaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä toteutuu.
 Hyvä Pisa-menestys on tehnyt suomalaisesta koulujärjestelmästä kiinnostavan vientituotteen. Mutta samalla kun hyvää mallia viedään maailmalle, onko se meillä jo rapistumassa tyhjäksi kuoreksi?

Heli Kokko

24.8.2012 10:22

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva