Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Pempun perällä

Kuva: Pempun perällä

Tämä ei ole tarina Suomesta maana, jonka sanotaan olevan Euroopan perällä, mutta jonka sisukas valtiovarainministeri ajaa asiansa, jyrää Euroopan herrat, ja hankkii Suomelle vastavakuudet Euroopan kriisimaiden lainoille. Ei.

Tämä ei ole tarina Satakunnasta, joka joidenkin mielestä on Suomen todellista periferiaa, jonne kukaan ei halua tulla, ja jossa ei ole mitään, vaikka etenkin näinä viikkoina tuhannet ja taas tuhannet matkailijat saapuvat esimerkiksi Porin jazzfestivaaleille tai Rauman pitsiviikolle. Ei.

Tämä ei ole myöskään tarina Porista, joka jopa joidenkin porilaistenkin mielestä on pempun perä, jossa ei osata mitään, jossa ei ole mitään, jonka poliitikot ovat huonoja ja joka kaiken lisäksi on ruma, vaikka tälläkin viikolla koko suomalaisen yhteiskunnan kerma on kokoontunut Porin Suomi Areenalle. Ei.

Tämä onkin kalajuttu.

Työtoveri kertoi lomatapauksesta, kun hän tyttärineen oli mökkeilemässä. Teini-ikäinen tytär oli tyttökaverinsa kanssa halunnut opetella virvelöimään. Äiti olikin hankkinut neitosille virvelit ja saatellut heidät varoituksilla höystettynä veneelle ja järvelle.

Jonkin ajan kuluttua nuoret naiset olivat soutaneet rantaan, sillä toisella tytöistä oli sattumoisin lusikkauistin kiinni päänahassa.
Naiset olivat yrittäneet saada koukkua pois päästä, mutta operaatio osoittautui mahdottomaksi, ja he lähtivät ajamaan 20 kilometrin päähän terveyskeskukseen kirkas uistin edelleen tytön päässä.

Lääkäri onnistui saamaan uistimen pois ilman itkua ja hammasten kiristystä, joten tarinalla oli onnellinen loppu.
Pempun kanssa tällä tarinalla ei ollut muuta tekemistä kuin että lomamökki oli pempun perällä. Ja ehkä se, että koukun soisi mieluummin iskevän kalaan vaikka pempun perälle saakka kuin kalastajan päänahkaan.

Mutta sitten se oikea kalajuttu.

Poikasena olin innokas mato-onkija, ja erityisen paljon ongimme Ahlaisten saaristossa. Meri tarjosi toisinaan isoja ahvenia, jotka hyvällä syönnillä nielaisivat matokoukun niin ahnaasti, että koukku jouduttiin kaivamaan sananmukaisesti sieltä pempun perältä.

Joskus ongimme veneestä, joskus taas nousimme saareen, josta heittelimme onkea veteen. Tuo työtoverin kertoma tilanne oli silloin monta kertaa lähellä. mutta onkea viskoessani en onnistunut pyydystämään kenenkään päänahkaa enkä muutakaan nahkaa. Sen sijaan rantaleppien oksiin koukku tarttui useammankin kerran.

Eräänä kauniina loppukesän iltana lähdimme veneellä kalaan. Mukana oli iäkäs herrasmies, jolla kaupunkilaisena oli melko harvoin mahdollisuus päästä himoitsemalleen mato-ongelle. Lähdimme liikkeelle siis jo alkuillasta, vaikka tiedossa oli, että paras syöntiaika on vasta myöhemmin.

Mutta koska mukaan otettiin syötävää ja juotavaa, arvelimme, että voimme viihtyä merellä pidempäänkin.

Kiersimme kaikki tutut kalapaikat, kivikot ja kaislikot, mutta muutamaa sinttiä lukuun ottamatta ei ahvenia näkynyt.
Aurinko alkoi mennä jo mailleen, kun päätimme vielä mennä Sadanteen niemen rantakaislikon kylkeen paikkaan, jossa on erikoinen pieni virtaus. Ankkuri veteen, ja madot koukkuihin.

Kohojen poukkoilu tyynen meren pinnassa alkoi saman tien. Aluksi tuli muutama pieni ahven, mutta sen jälkeen alkoi tapahtua.
Kaikkien kolmen kohot alkoivat liikkua ensin pintaa pitkin vastavirtaan, ja sen jälkeen kohot painuivat hitaasti pinnan alle. Kun ryhdyimme nostamaan onkia, vavat väpättivät ja siimaa vietiin edestakaisin, mutta lopulta merestä nousi kolme isoa ahventa, jotka kaikki olivat nielleet koukun pempun perälle.

Se oli hyvä merkki. Uutta matoa koukkuun j, ja koukku veteen. Sama toistui jokaisen ongessa, ja merestä nousi vielä isommat ahvenet. Nyt painoa oli kullakin jo puolisen kiloa. Sama toistui useaan kertaan, ja jokainen ahven oli niellyt koukun sinne pempun perälle saakka. Kohdallemme oli osunut todellinen isojen ahventen parvi.

Tunnin kuluttua meillä oli saavillinen isoja ahvenia. Viimeisiä apposia nostettaessa oli jo niin hämärää, että kohoa oli vaikea nähdä.

Ja tämä tarina oli totta.

Jukka Vilponiemi

20.7.2012 07:44

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala