Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Merellisiä aivoituksia

Kuva: Merellisiä aivoituksia

Meriharakka on muuttunut muutamassa vuodessa ulkoluotojen asukista citylinnuksi. Ennen sitä tapasi esimerkiksi Porin Kirjurinluodossa vain keväisin, minkä jälkeen linnut häipyivät ulommas. Nykyään meriharakka näyttää viihtyvän läpi koko kesän kaupungissa. Se vaatii viihtyäkseen vettä, ja joen rannat ja kosteikotkin käyvät sille hyvin.

Tuo oranssinokkainen, punajalkainen ja äänekkäästi viheltelevä kahlaaja jaksaa viehättää. Tuntuu kuin se olisi oikea energisyyden, iloisuuden ja positiivisen röyhkeydenkin esikuva. Siksi se kai niin viehättääkin.
Sen sijaan toisesta lintulajista, tulokaslajista, en jaksa innostua.

Muistan ensitapaamisen merimetson kanssa: yksinäinen lintu leyhytteli siipiään Luvian ulkosaariston kivellä. Vuosi on unohtunut, mutta äkkiä kävi tämän lajin rantautuminen ja runsastuminen.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan merimetson pesiä oli kesällä 2011 Suomen merialueilla yhteensä noin 17 700, mikä oli 3 300 pesää enemmän kuin kesällä 2010. Kokonaiskanta kasvoi viime vuonna 23 prosenttia.

Kannankasvua ei pidetä kummoisena ympäristökeskuksessa. Tutkija Pekka Rusasen mukaan ”kannankasvu on hidastunut merkitsevästi 2000-luvun kuluessa. Vuosina 2001–2005 vuotuisen kasvun keskiarvo oli 72 prosenttia ja vuosina 2006–2010 enää 27 prosenttia.”
Valtaosa merimetsoista pesii Selkämerellä: siellä laskettiin viime vuonna olleen 6 297 pesää, ja suurimmat yhdyskunnat todettiin Raumalla, 2 342 pesää. Saaristomerellä pesiä oli 4 289.

Luvuista ei näe lintujen todellista määrää. Se on moninkertainen pesien määrään verrattuna, kun laskee mukaan aikuisten lintujen lisäksi pesissä olevat poikaset ja yksi- ja kaksivuotiaat linnut, jotka eivät ole vielä pesineet.

Tapana on vähätellä myös merimetson syömän kalan määrää ja laatua. Yhden merimetson lasketaan syövän päivässä puolisen kiloa kalaa. Esimerkiksi Birdlifen mukaan laji syö pääosin pienikokoisia kaloja ja ”on ilmeistä, että merimetson vaikutus kalakantoihin on useimmiten merkityksetön”.

 Sen sijaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan merimetsolla voi olla merkittäväkin vaikutus arvokalojen saaliiden kehittymiseen.

Saaristomeren ja Selkämeren alueella merimetson ravinnosta on löytynyt 28 eri kalalajia. Saaristomerellä laji syö mm. ahventa ja kuhaa, Selkämerellä ahventa ja silakkaa.

Saaristomerellä kuhan osuus merimetson ravinnosta on noin 13 prosenttia. Biologi, lintumies Kari Penttinen on muistuttanut (TS 22.11.2009), että ”osuus on pieni mutta tonneiksi laskettuna se on enemmän kuin ammattikalastajien kuhansaaliit Saaristomereltä”.
Lisäksi merimetso verottaa kantaa syömällä kuhaa, joka ei ole ehtinyt kutea kertaakaan. Merimetson syömä kuha on keskimäärin 23-senttistä. Kalastajille on kuhan alamitaksi määrätty 37 senttiä. Sitä pienempiä kaloja ei saa pyytää, koska se vaarantaa kuhakannan lisääntymisen.

Penttisen mielestä merimetsokanta on jo kestämättömän suuri. Hänen ja monen muun mielestä viranomaisten pitäisi muuttaa merimetsojen suojelustatusta ja tehdä merimetsosta metsästettävä riistalintu.

Suomen ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlstén kirjoitti 20.5.2012 Helsingin Sanomissa toisen runsastuneen lajin vaikutuksesta. Sahlsténin mukaan hylje on suurempi uhka lohelle kuin ammattikalastus: ”Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Itämeren hylje syö yhden lohen joka toinen viikko. Suomen merialueella lasketut harmaahylkeet syövät siten yli 200 000 lohta vuodessa. Suomen ammattikalastuksen saalis on korkeintaan 55 000 lohta vuodessa.”

Sahlstén ihmettelee, miksei hyljeongelmaan puututa, vaikka hylje on lohelle todellinen uhka, eivät ammattikalastajat. Myös Sahlsténin mukaan hyljekantojen lisäksi merimetsokannat ovat kasvaneet kestämättömälle tasolle.

Ammattikalastajien sana ei kuitenkaan tunnu painavan vihertävien virkamiesten ja poliitikkojen sanaa vastaan.

Sanansa olisi sanottavana myös kuluttajalla, joka väittää arvostavansa läheltä pyydettyä kalaa, mutta ostaa kuitenkin norjalaista lohta.
Kalastajia suositellaan siirtymään kalastamaan särkikaloja ja kuluttajia kehotetaan syömään särkeä ja lahnaa.

Ennen vanhaan sanottiin, että syö särkeä, se kasvattaa järkeä. Kenen tässä kannattaisi syödä särkeä – ja paljon?

Heli Kokko

1.6.2012 07:53

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala