Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Koukussa

Kuva: Koukussa

Tuntui lohduttavalta lukea viime viikolla Ilta-Sanomien tv-liitteestä, kun mediatutkija ja dosentti Veijo Hietala totesi kolumnissaan, että on täysin hyväksyttävää jäädä koukkuun johonkin tv-sarjaan.

Meistä suurin osa on tavalla tai toisella television koukuttama. Eri asia on, kuka sen uskaltaa tunnustaa itselleen saati muille. On jotenkin fiksumpaa kertoa, ”etten juuri ehdi katsoa televisiosta kuin uutiset ja laatuelokuvia” kuin että tunnustaa kiirehtivänsä kotiin tietyn tv-sarjan alkuun mennessä.

Mutta kun tunnustettu tutkija pitää hyväksyttävänä jäädä koukkuun, niin se tuntuu nyt jotenkin hyväksyttävämmältä.

Toki osa meistä on aina tunnustanut olevansa sarjojen orja. Myönnän, että katsoin kerran pitkään, kun naapurustossa asunut raavas metallimies kertoi, ettei hän pääse pihatalkoisiin tiettyyn kellonaikaan, kun telkkarista tulee juuri silloin amerikkalainen saippuasarja ”Tunteita ja tuoksuja”. Hän kuitenkin rohkeni kertoa olevansa koukussa siihen sarjaan, joten se siitä. Talkoiden alkamista siirrettiin.

Koukkuun jääminen on nykyisin varsin helppoa, koska televisiosta tulee lähes pelkästään sarjoja, ja yhä enemmän päivittäissarjoja.
Kun ”Kauniit ja rohkeat” joskus kauan kauan sitten alkoi, se sitoi erityisesti naisia tv:n ääreen arki-iltapäivisin. Niille, jotka eivät sarjaa seuranneet, ”Kanikset” ja sarjan katsojat olivat irvailun kohteena. Sarjan seuraajille se oli kuitenkin totisinta totta. Muistan, kuinka oma anoppini otti puhelimen irti seinästä sarjan ajaksi, jottei kukaan ja mikään häiritse hänen eläytymistään. Taitaa tehdä sitä vieläkin.

Itse asiassa Veijo Hietalakin tunnusti aluksi jääneensä ”Kauniiden ja rohkeiden” pauloihin, ja kesti kauan, ennen kuin hän sai pyristeltyä itsensä eroon sarjasta. Se ei siis ole ollut pelkästään naisten sarja.

En ole koskaan ehtinyt seurata ”Kaniksia” tai muita päivittäissarjoja, koska useimmat tulevat iltapäivällä tai aivan alkuillassa. Kotimaisista oikeastaan vain MTV3:n ”Salatut elämät” on sellainen, jota ehtisin seurata, mutta se on jäänyt satunnaiseksi. Pliisun alun jälkeen piristynyt TV 2:n ”Uusi päivä” itse asiassa tuntuu kiinnostavammalta kuin ”Salkkarit”.

Valinnan varaa kotimaisilta kanavilta löytyy lähes jokaiseen makuun. Viihdesarjojen lisäksi on tosi-tv:tä, asiaohjelmaa ja komediaa, poliisisarjaa. Kaikkiin voi jäädä koukkuun.

Tietyt trendit valtaavat kaikki kanavat säännöllisin väliajoin. Tuntuu siltä, että jokaisella kanavalla pitää olla oma kokki-, sisustus- tai hääsarjansa. Vähempikin riittäisi. Onneksi tietokilpailujen aalto on sentään ohitse.

Tv-sarjojen koukuttava vaikutus on varsin ymmärrettävää, ja meillä itse kullakin on omat syymme seurata jotakin sarjaa. Viikoittaiset sarjat tuovat elämään rutiinia.

Esimerkiksi omiin torstai- ja perjantai-iltoihini kuuluu ehdottomasti TV 1:n ”Kotikatu”, jonka tapahtumia olen seurannut alusta asti. Se on sellaista kotimaista perhedraamaa, jota on vaivatonta katsoa, mutta joka osoittaa, että muillakin perheillä saattaa olla samanlaisia iloja ja suruja. Vaikka tv-sarja on satua ja draamaa, niin sellaista voisi olla.

Joku etsii sarjoista helpotusta romantiikan nälkäänsä, joku taas edes jotakin iloa elämäänsä. Joku taas saattaa olla aidosti kiinnostunut sarjan aiheista. Olivatpa syyt seurata sarjoja mitkä tahansa, ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. Sen syvällisempää analyysia koukkuun jäämisen syistä turskin kannattaa tehdä.

Englantilaiset BBC:n tuottamat tv-sarjat ovat aina olleet suomalaisten mieleen. Ne ovat yleensä kaikin puolin laadukkaita, huolellisesti tehtyjä, ja niihin sisältyy useimmiten myös elementtejä, jotka mahdollistavat esimerkiksi yhteiskunnallisen analyysin.
Kaikki muistavat takavuosien ”Kahden kerroksen väkeä”, joka oli ensisijaisesti draamaa mutta myös terävää kaksijakoisen brittiyhteiskunnan kuvausta. Samanlaista historiallista kuvausta on nykyisessä ”Downton Abbeyssa”, johon eräs ystäväni on jäänyt niin pahasti koukkuun.

Mutta yhdestä en pääse eroon. Se on Nelosen myöhäisiltojen puolituntinen ”Frasier”, joka tulee uusintana ties monettako kertaa. Siitä sarjasta ei kannata tehdä sen syvempää analyysia kuin että se on ihmisen turhamaisuuden ylistys.

Jukka Vilponiemi

2.3.2012 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala