Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Ruokaa haaskuun

Kuva: Ruokaa haaskuun

Maailmalla tuotetusta ruoasta arviolta jopa puolet joutuu jätteeksi. Suomalainen kuluttaja heittää roskiin vuosittain noin 20-30 kiloa syömäkelpoista ruokaa, mikä vastaa rahassa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hävikin eliminoiminen vastaisi hiilijalanjälkenä samaa, kuin että noin 100 000 henkilöautoa poistettaisiin liikenteestä.

Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin, ovat kaikki materiaaliset, energia- ja taloudelliset panostukset sekä ympäristökuormitukset olleet turhia. Lisäksi ruoan mätäneminen kaatopaikoilla aiheuttaa suuria ilmastopäästöjä.

Kuluttajan kannalta yksinkertainen ja nopein keino vähentää ruokailun ympäristövaikutuksia on vähentää ruokahävikkiä. Miten tavallinen kuluttaja sitten voisi vähentää ruoan haaskausta? Ruokatieto-sivustolla neuvotaan esimerkiksi järjestämään jääkaappiin oma hylly pian käytettäville ruoille, jotta lähipäivinä pilaantuvat syötävät eivät unohtuisi kaapin perukoille.

Amerikkalaisen Johathan Bloomin kirja American Wasteland listaa keinoja käyttää ruokaa paremmin hyödyksi. Samat neuvot tuntuvat pätevän niin Pohjois-Amerikassa kuin Pohjoismaissakin.

Tuttu neuvo on olla menemättä nälkäisenä kauppaan. Ainakin minulle uusi ja yllättävä vinkki on suositus jättää hedelmä- ja vihannesosasto kauppakierroksen viimeiseksi pysähdykseksi. Näin kannattaa tehdä siksi, että herkät tuotteet säilyvät paremmin, kun ne eivät rutistu painavampien pakkausten alle. Lisäksi kylmäketju säilyy ehjempänä, kun viilennetyiltä tiskeiltä suoriudutaan suoraan kassan kautta kotiin.

Bloom suosittelee myös kaupassakäyntiä riittävän usein, jotta ruokaa ei tulisi hamstrattua. Tämä kuitenkin sotii sitä toista oppia vastaan, että ruokaa kannattaa ostaa kerralla koko viikoksi, sillä kaupassa käyminen joka päivä kuluttaa rahaa huomattavasti enemmän.
Minun mielestäni hyvä neuvo on se, että menee kauppaan vain tarkan suunnitelman ja lapun kanssa, eikä osta mitään muuta kuin lapussa lukee. Itselläni on kuitenkin paha tapa poiketa kauppaan töistä pääsyn jälkeen kotimatkalla ja ostella mitä mieleen juolahtaa.

Tunnustaa täytyy, että ostan paljon myös sellaista ruokaa, joka jää lopulta syömättä.

Bloom muistuttaa myös, että monet perinteiset reseptit ovat itse asiassa nerokkaita tapoja käyttää jämiä. Köyhät ritarit, pullasuttu ja erilaiset leivonnaiskerrosvanukkaat hyödyntävät pilaantumisvaarassa olevaa leipää, pullaa tai keksejä sekä maitotuotteita ja hilloja.
Itse laitan esimerkiksi kaikki leipäpussien pohjalle jääneet jäännöspalat kuivumaan ja vien erään ystäväni hevoselle, joka rouskuttaa niitä mielellään.

Paellat, liha- ja vihannesrisotot, paistettu riisi, keitot, munakkaat ja pataruuat ovat monissa ruokakulttuureissa hyviksi havaittuja keinoja säästää tähteitä tai yli jääneitä raaka-aineita. Monet ruuat maistuvat itse asiassa paremmilta seuraavana päivänä lämmitettyinä.
Niin Bloom kuin Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evirakin neuvovat sitä paitsi suhtautumaan parasta ennen –päiväyksiin joustavasti ja luottamaan enemmän omaan haju- ja makuaistiin ruuan syömäkelpoisuuden määrittämisessä. Harva elintarvike on pilalla heti päiväyksen umpeuduttua.

Bloom neuvoo myös, että pienempi ruokalautanen ohjaa ottamaan vähemmän kerralla, jolloin biojätteeksi päätyvän lautastähteen riski pienenee. Erityisesti lapsille kannattaa kattaa heille sopiva lautanen, joka ei kutsu silmiä syömään enemmän kuin maha vetää.
Tähteet on järkevää pakastaa heti, jos niille ei ole näköpiirissä varmaa käyttöä parin päivän sisällä. Pakastettavat ruoat kannattaa pakata rasioihin ja pusseihin ja laittaa niihin ruoan nimi ja päiväys. Epämääräiset pakkaukset päätyvät nimittäin helposti jätteeksi viimeistään pakastimen sulatuksen yhteydessä.

Jokin aika sitten saimme hyvän uutisen EU:sta. EU nimittäin haluaa kauppojen ylijäämäruoan jakoon vuoteen 2014 mennessä. Elintarvikkeisiin kaavaillaan uutta pakkausmerkintää, joka sisältäisi sekä viimeisen myyntipäivän että viimeisen käyttöpäivän. Näin kauppa voi lahjoittaa viimeisen myyntipäivän jälkeen ruoan pois ja sitä voidaan jakaa esimerkiksi työttömien yhdistysten, seurakunnan ja porilaisen Elämän Eliksiirin kaltaisten yhteisöjen toimesta tarvitseville. Ilmaisjakelussa ruokaa voidaan jakaa viimeiseen käyttöpäivään saakka.

Tällä hetkellä suomalaisista kaupoista päätyy ruokaa roskiin noin 70 miljoonaa kiloa vuosittain. Ties kuinka paljon syömäkelpoista ruokaa lähtee kaatopaikoille esimerkiksi ravintoloista.

Elämän Eliksiirin ruokajonossa jutunteossa käyneenä ja jonottajien kanssa jutelleena tiedän, että kaikelle tuolle ruoalle olisi erittäin kiitollisia ottajia.

Maarit Kautto

24.2.2012 08:06

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala