Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Vähähiilarisesta vähähiiliseen ruokavalioon

Kuva: Vähähiilarisesta vähähiiliseen ruokavalioon

Trendit tulevat ja menevät, myös ruokavalioissa. Nyt karpataan eli vähennetään lautaselta hiilihydraatteja, ellei peräti poisteta niitä kokonaan. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisesti leipä, peruna, makaroni ja riisi ovat pannassa.

Innostus karppaukseen näkyy jo kaupassakin: leivän kulutus on vähentynyt, sen sijaan lihan kulutus on kasvanut ja voin niin paljon, että siitä on jopa pulaa.

Kuluttajatutkimus paljastaa, että hiilihydraatteja vältellään useimmiten vähentämällä leivänsyöntiä. Leipomoalalla varmasti toivotaan, että tämäkin trendi tulisi ja menisi, mutta siihen myös vastataan. Leipomot ovat tuoneet markkinoille leipiä, joissa hiilihydraatteja on korvattu proteiineilla, eli jauhoja on leivästä vähennetty ja tilalla käytetään siemeniä, pähkinöitä, kananmunaa jne.

Moni on onnistunut pudottamaan painoaan karppauksen avulla. Järkevänä karppauksena pidetään sellaista, jossa on paljon kasviksia, marjoja, palkokasveja, kalaa, vaaleaa lihaa, pähkinöitä, kasviöljyjä ja maitotuotteita.

Mutta huolestuttavaa on se, että moni karppaa yksipuolisesti, painottaen lihavalmisteita ja kovia rasvoja.

Suomalaiset syövät aivan liikaa lihaa ja lihavalmisteita, keskimäärin 74 kiloa vuodessa. Päivässä kulutus on yli 200 grammaa, ja viikkoa kohti siitä tulee lähes puolitoista kiloa. Syöpäjärjestöjen mukaan punaista lihaa pitäisi syödä viikossa korkeintaan 300 grammaa.

Niin kotimaiset kuin kansanvälisetkin tutkimukset ovat osoittaneet runsaan lihansyönnin ja syövän yhteyden. Erityisesti punainen liha lisää riskiä sairastua paksu- ja peräsuolen syöpään.

Samoin pitkät seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen pehmeillä rasvoilla pienentää sydäntautikuolleisuutta ja -sairastuvuutta.

Meneillään on kova taisto anttiheikkiläuskoisten ja pekkapuskauskoisten välillä. Ravitsemustieteilijä Mikael Fogelholm on näkemyksineen jossain näiden välillä. Hänen mielestään ei ole hyviä ja huonoja elintarvikkeita, ainoastaan hyviä ja huonoja ruokavalioita (Tiede 6/11).

Samassa jutussa todistetaan, että paljon parjattuja transrasvahappoja kertyy voista, juustosta ja muista eläinrasvoista, ei suinkaan margariineista, kuten usein väitetään. Transrasvahapot on näet poistettu Suomen margariineista jo 1990-luvulla.

Karppauksella on kuitenkin kääntöpuolensa. Se on äärimmilleen vietynä paitsi epäterveellistä myös epäeettistä.
Vaikutamme päivittäisillä ruokavalinnoilla myös ympäristöön. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri on laskenut, että jopa yli kolmannes yksityisen kulutuksen vaikutuksista ympäristöön aiheutuu syömisestä, enemmän siis kuin asumisesta ja liikkumisesta.

Elintarvikkeisiin on alkanut ilmestyä niiden hiilijalanjäljestä kertovia merkkejä, joista voi päätellä, kuinka paljon tuotteen elinkaaren aikana syntyy kasvihuonekaasuja. Merkit palvelevat toistaiseksi enemmän tuotteen markkinointia kuin kuluttajan etua, mutta esimerkiksi kotimaisia perunoita ja juureksia voi syödä huoletta, koska niiden hiilijalanjälki on aika pieni.

Katajajuuren mukaan kasvipohjaisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka kuormittaa ympäristöä ”lähtökohtaisesti” vähemmän kuin eläinperäisistä raaka-aineista tuotettu ruoka.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sauli Rouhinen sanoo sen suoremmin: Luovu lihasta! Karppaus ei ole Rouhisen mukaan linjassa luonnonvarojen säästämisen kanssa, koska lihantuotanto syö paljon enemmän luonnonvaroja kuin kasvisten tuotanto (Kansan Uutiset 27.9.).

Samoilla linjoilla on viljateknologian professori Hannu Salovaara Helsingin yliopistosta Ylen haastattelussa. Hän muistuttaa, että maailmanlaajuisesti proteiineista tulee olemaan pulaa ja lisää, että karppaus on elitistinen tapa hallita painoa.

Ruotsalaisissa lehdissä on kerrottu, että lihadieetti kuormittaa ilmastoa kaksi kertaa niin paljon kuin virallinen ruokavaliosuositus. Ruotsalaiset jopa väittävät, että lihateollisuus sponsoroi karppausdieettejä.

Joten ei kai tässä voi muuta kuin odottaa, että karppaustrendi menee ohi ja pääsemme siirtymään vähähiilarisesta vähähiiliseen ruokavaliotrendiin.

Heli Kokko

4.11.2011 08:28

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala