Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Talolla tavataan yhä

Kuva: Talolla tavataan yhä

Vaikka tulipalossa äskettäin tuhoutunut Porin Pihlavan työväentalo ei enää ollutkaan paikallisen työväenyhdistyksen omistama eikä näin ollen alkuperäisessä käytössään, oli talon tuhoutuminen kuitenkin kulttuurihistoriallinen menetys.

1930-luvulla rakennettuun Pihlavan työväentaloon liittyy varsinkin pihlavalaisille tärkeitä muistoja - eikä vain sosialidemokraateille, vaan talo oli koko Pihlavan yhteisölle aikanaan keskeinen rakennus. Työväestön ja järjestöväen omien juhlien ja kokousten lisäksi talo toimi mm. elokuvateatterina.

Viime vuosisadalla työväentaloja oli lähes joka kylässä. Vuosisadan alkupuolella, kun poliittinen työväenliike oli herännyt voimiinsa, työväenyhdistyksille oli kunnia-asia rakentaa oma työväentalo.

Vuosikymmenten saatossa taloja on kuitenkin rapistunut ja poistunut tavalla tai toisella pois käytöstä. Talot eivät olleet enää nuoremmille polville välttämättä sellainen ”pyhä” asia kuin niiden rakentajille. Talojen ylläpito olisi vaatinut paitsi fyysisiä, myös taloudellisia ponnistuksia, joihin kaikilla työväenyhdistyksillä ollut mahdollisuutta.

Eero Heinäluoma ennakoi kymmenisen vuotta sitten ollessaan SDP:n puoluesihteerinä, että internetistä muodostuu nykyajan työväentalo, jossa järjestöväki voi vaihtaa ajatuksia ja ”kokoontua”. Heinäluoman sanomasta sai sen käsityksen, että viimeisetkin työväentalot olisivat katoamassa.

Heinäluoma oli kuitenkin ainakin osittain väärässä, sillä työväentaloja on yhä olemassa, ja osa niistä on edelleen aktiivisessa käytössä.

Talolla tavataan ja keskustellaan kasvokkain yhä Satakunnassakin usealla paikkakunnalla. Täällä vanhoja työväentaloja on vielä aktiivisessa käytössä toista kymmentä.

1950-luvulla syntyneenä olen kai jo siinä iässä, että voin muistella omia kokemuksiani työväentaloista. Niitä on kertynyt sattuneesta syystä pikkupojasta asti, vaikka silloin en vielä tajunnut työväentalojen merkitystä.

Väinö-isäni ollessa pitkään ammattipoliitikkona joko sosialidemokraattien piirisihteerinä Satakunnassa tai kansanedustajana kiersin poikasena paljon hänen mukanaan puhujamatkoilla ja järjestötilaisuuksissa. Tuolloin tuli kierrettyä uskoakseni kaikki Satakunnan työväentalot, joita silloin oli paljon enemmän kuin nyt.

Silloin ei puhuttu perhe-elämän laatuajasta. Isä oli viikot Helsingissä, ja viikonloput hän kiersi Satakunnassa järjestöväkeä tapaamassa. Kaipa se oli sen ajan laatuaikaa, kun puhujamatkalle pakattiin mukaan koko perhe.

Pikkupojasta ei välttämättä tuntunut kovin laadukkaalta, kun tilaisuuksissa ja juhlissa oli yleensä vain ”vanhoja ukkoja” isän kanssa keskustelemassa. Parasta olivat kai autoajelut. Itse työväentaloilla laskin puheiden aikana lähinnä parkettilattioiden lautojen tai seinien sormipaneelien määrää tai natisutin vanhoja puutuoleja.

Oma lukunsa oli Porin työväentalo Torppa, jonka salit, kokoushuoneet, toimistot ja ravintola tulivat pikkupoikana äärimmäisen tutuiksi, ja tietenkin Virtasen Klasu, Torpan vahtimestari.

Etuna noina vuosina toki tuli se, että nyt voin leuhkia tavanneeni monta työväenliikkeen silloista merkkihenkilöä Väinö Tannerista ruveten.

Torppa purettiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa kerrostalon tieltä. Vanhan talon purkamisurakka oli annettu Porissa silloin maineikkaalle romukauppiaalle Altti Forssille. Olin sattumalta paikalla, kun hän istui keskellä purkutyömaata ja huusi olevansa ainoa porvari, joka on saanut luvalla hajottaa työväentalon.

Työväentalojen todellinen merkitys on valjennut itselleni vasta toimittajaurani aikana. Uuden Ajan toimittajana olen kiertänyt taas kerran kaikki Satakunnan jäljellä olevat työväentalot ja nähnyt, kuinka tärkeitä ne ovat olleet järjestöväelle.
1980-luvulta mieleen on jäänyt esimerkiksi Noormarkun työväentalo, jota silloiset aktiivit Harri Lappalaisen ja Kari Lahtisen johdolla kunnostivat innolla.

Vastaavasti Ulvilassa Seppo Virtanen on vaalinut Harjunpään työväentalon kuntoa ja Samuli Jokinen tehnyt samaa Vanhassakylässä. Porin Ruosniemessä taas Antti Laakso on pitänyt Porin ainoaa jäljellä olevaa isoa työväentaloa kuin omaansa, ja Nakkilassa Seppo Tarkkanen halusi aina tehdä tärskyt työväentalolle.

Vanhoilla työväentaloilla on hajunsa, joskus miedompi, joskus voimakkaampi. Itsellänikin on ollut hetkiä, jolloin kotiin mennessäni perhe tokaisi, että ”isi haisee työväentalolle”.

Jukka Vilponiemi

12.8.2011 08:31

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala