Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Jos kultaa kaivanet

Kuva: Jos kultaa kaivanet

”On maamme köyhä, siksi jää / jos kultaa kaivannet”, runoili Runeberg Maamme-laulussa, mutta Topelius uumoili Maamme-kirjassa jo muuta: ”Se on hyvin kummastuttavaa, ettei sellainen vuorimaa kuin Suomi ole rikas metalleista. Mutta tätä emme vielä voi tietää, sillä monia vuoria ei ole vielä tutkittu, ja toisten luokse on vaikea päästä, ennenkuin maamme on saanut paremmat tiet.”

Nyt tiedetään, että Suomi itse asiassa on ”rikas metalleista”. Suomen kallioperä sisältää muun muassa uraania, rautaa, nikkeliä, kuparia, kultaa ja platinaa.

Viime vuosina on avattu uusia kaivoksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta myös lännessä, kuten Satakunnassa Jokisivun kultakaivos Huittisissa.

Meneillään on todellinen kaivosbuumi. Geologian tutkimuskeskus GTK arvioi metallisten malmien louhinnan yli kymmenkertaistuvan tällä vuosikymmenellä.

Poliitikot haluavat tukea etsintä- ja kaivostoimintaa, koska niiden uskotaan tuovan työtä ja verotuloja kotimaahan, niinkuin on tuonutkin, kuten Talvivaara. Totta on, että geologia määrää kaivoksen paikan eikä toimintaa voi siirtää maasta, mutta omistuksen on kuitenkin annettu valua ulkomaisiin käsiin.

Suomessa on noin 40 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota, mutta valtaosa niistä on ulkomaisia. Kaivoksista vain Talvivaara ja Kemin kromikaivos ovat suomalaisessa omistuksessa.

Suomesta on tulossa Euroopan suurin kullantuottaja, kun keskiviikkona käyttöön vihitty Pampalon kaivos pääsee täyteen vauhtiinsa. Kaivoksen omistaa ruotsalainen yhtiö.

Toimittaja Elina Grundström on sanonut sen suoraan: Suomesta on tulossa kansainvälisten kaivosyhtiöiden alusmaa.
Grundströmin mukaan kaivosoikeuksien saaminen on ”Suomessa helppoa, halpaa ja lähes automaattista” ja että Suomi on maailman toiseksi kaivosmyönteisin maa.

Maaliskuussa hyväksytty uusi kaivoslaki ei tunnu muuttavan tilannetta. Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan lakiin tehtiin muutamia elinkeinoelämälle tärkeitä muutoksia. Muun muassa aloitusvaiheen kustannuksia ja riskiä pienennettiin alentamalla korvausperustetta lunastusoikeuden käytössä. Toisaalta EK murehtii sitä, että laki laajentaa valitusoikeutta.

Sen paremmin maanomistajat kuin valtiokaan eivät tunnu paljonkaan hyötyvän kallioperän rikkauksista.

GTK on kartoittanut malmivaroja ainutlaatuisen tarkasti, ja sen kartoitustyöt voivat kai periaatteessa hyödyttää ketä vaan, mutta käytännössä tutkimuskeskuksen työn hedelmiä hyödyntävät ulkomaiset yhtiöt.

Helsingin Sanomissa kerrottiin 27. huhtikuuta GTK:n tekemästä uudesta lupaavasta kultalöydöstä Kittilän lähellä, Petäjäselässä. Jutussa todettiin, että varsinainen malminetsintä jatkokairauksineen jätetään kaivos- ja etsintäyhtiölle, joka ostaa oikeudet siihen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

GTK jättää uuden alueen myyntiraportin ministeriölle, ja tarjouskilpailun voittaa yritys, joka täyttää parhaiten ministeriön asettamat ehdot eli sitoutuu uskottavimmin esiintymän lisätutkimuksiin.

Jatkokin voi olla kuten ennen: etsintäyhtiö myy hankkimansa kaivosoikeudet eteenpäin – moninkertaisella voitolla ja ulkomaiselle kaivosyhtiölle.

Myös huoli ympäristöstä on kasvanut. Hyöty valuu rajojen yli, mutta haitat jäävät paikallisten kannettaviksi.

Nykyinen linja ei kaikkia tyydytä. On muun muassa ehdotettu kansallisen kaivosyhtiön perustamista ja väläytetty malmivarojen kansallistamisen mahdollisuutta.

On epäselvää jopa se, kuka omistaa maankamaran aarteet, ja esimerkiksi Jouko Skinnarin (sd) mielestä olisi luontevinta, että valtio omistaisi maaperän tietyn metrirajan alapuolelta. Geologit ovat tähän tosin vastanneet, että maankamaran kerrosten paksuudet eivät ole vakioita eikä metrimääräinen omistusraja näin ole järkevä.

Tämän korjaisi malli, jossa maanomistajille kuuluisi ylimpänä oleva maannos ja sen alla oleva, maalajeista koostuva maaperä, mutta valtio omistaisi kallioperän, joka juuri sisältää niitä kaivosyhtiöiden havittelemia malmeja ja mineraaleja.

Kaikesta päätellen kultaa kaivanevat Suomessa jatkossakin silti lähinnä vain ulkomaiset isot yhtiöt. Me voimme vain laulella: ”On maamme köyhä...”

Ps. Sanaleikkinen otsikko on lainaa vain. Aku Ankka -taskukirja vuodelta 1980 oli samanniminen.

Heli Kokko

27.5.2011 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala