Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Sitä saa mitä tilaa – vai saako?

Kuva: Sitä saa mitä tilaa – vai saako?

Suomen sosiaali- ja terveydenhuollosta käydään ankaraa kilpailua, jossa osapuolina eivät enää välttämättä ole julkinen ja yksityinen, vaan pienet yritykset ja suuret – usein myös kansainväliset – yritykset.

Elinkeinoelämä on saanut mitä on tilannut, eli kovan kilpailutuksen ja ulkoistukset julkiseen hallintoon, mutta kuinka onkaan käynyt? Yhä useammat yritykset väittävät niitä syrjityn kilpailutuksessa. Kritiikkiä esittävät pienet ja paikalliset yritykset, jotka isot kansalliset tai kansainväliset yritykset ovat voittaneet paremmilla (=halvemmilla) tarjouksilla.

Esimerkkejä on monia. Raumalaiset hoivayrittäjät kokivat tulleensa väärin kohdelluiksi, kun kaupunki kilpailutti vanhusten tehostetun palveluasumisen ja vammaisten asumispalvelun tuottajat. Kisan voittivat kummallakin osa-alueella Mehiläinen, Attendo MedOne ja Mediverkko Hoivapalvelut. Viisi paikallista hoivayritystä jätti poliisille tutkintapyynnön kilpailutuksesta.

Sosiaalinen yritys Tyke Oy joutuu luopumaan kahdesta tuotannonalastaan ja irtisanomaan työntekijöitään, osasyynä tähän on kilpailu monikansallisten terveydenhuoltoalan yritysten kanssa.

”Julkisissa hankinnoissa määräävin tekijä on useimmiten hinta. Kotimaisen laadun tekijät ovat kovilla. Hankintakilpailutuksissa toiseksi jääminen voi olla kiinni muutamasta sadasta eurosta”. Tämä on korutonta kertomaa Tyke Oy:n viimeviikkoisesta tiedotteesta.

Raumalla vastattiin arvostelijoille, että määräävin tekijä ei ole hinta, vaan kokonaistaloudellinen edullisuus, joka koostuu 70-prosenttisesti hinnoista ja 30-prosenttisesti laadusta. Yhteissumma ratkaisee palvelutuottajien valinnan.

Samoin on vedottu siihen, että voittaneiden tarjousten ansiosta kaupunki säästää viisi miljoonaa euroa.

Kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ei ilmeisesti lasketa sitä, miten valinnat vaikuttavat työttömyyteen ja verotuloihin. Työttömyysrahaa tulee toisista kassoista, mutta outoa on, ettei edes verotulojen menetys kiinnosta.

Eli voi kysyä, onko kuntien ja muun julkisen hallinnon kilpailutuksissa ja ulkoistuksissa todella saatu sitä mitä on tilattu, kun hoiva- ja terveysalasta on tullut kiinnostava sijoituskohde ja rahasampo varsinkin kansainvälisille hoiva-alan yrityksille.

Tutkija Jukka Ohtonen on havainnut kehityksessä kaavan: kotimainen sijoittaja ostaa yrityksiä, kokoaa niistä yritysryppään ja tarjoaa kokonaisuuden myyntiin. Ostaja on usein kansainvälinen yritys. Ohtosen mukaan nyt ollaan kokoamassa sairaankuljetuksen ja kuntoutuksen ryppäitä.

MedOne kertoo nettisivuillaan, että se käynnisti Suomen ensimmäisen kokonaan ulkoistetun terveyskeskuksen jo 2005 ja että nykyään se hallinnoi jo 30:tä terveysasemaa ja vastaa yli 40 hoivakodin toiminnasta.

Sen sijaan asia, jota ei ole tilattu mutta joka on saatu on hyvinvointiyhteiskunnan alasajo.

Sosiaalipolitiikan asiantuntijat kysyvät viime viikon maanantain julkistetussa kirjassaan, ”Sosiaalipolitiikka – hukassa vai uuden jäljillä?”, miksi Suomessa harjoitetaan politiikkaa, jota kansan enemmistö vastustaa. Monissa kyselyissä on saatu sama tulos: kansalaiset kannattavat perinteistä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Hyvinvointivaltion nakertaminen alkoi 1990-luvun alkupuolella, mutta poliitikot ovat tutkijoiden mukaan alistuneet kamreeripolitiikalle, eli valtiovarainministeriön ”meillä ei ole varaa” -politiikalle.

1990-luvun laman jälkeen tuloerot ovat kasvaneet Suomessa nopeasti. On syntynyt luokkayhteiskunta jossa keskiluokka, saati rikkaiden luokka, ei enää ymmärrä köyhien elämää ja jossa eriarvoistuminen näkyy aina terveyseroissa asti.

Näin vaalien kynnyksellä on hyvä muistaa, että kaikki eivät ole huolissaan eriarvoistumisesta ja tuloerojen kasvusta. Joka kolmas kokoomuslainen ehdokas pitää näet nykyisiä tuloeroja sopivina tai sallisi niiden jopa kasvaa (HS 23.3.2011).

SDP:n ehdokkaista tuloerojen huomattavaa kaventamista vaatii 88 prosenttia.

Maailman kuohujen keskellä olisi hyvä muistaa myös brittitutkijoiden, Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin päätelmä, jonka mukaan suuret tuloerot kärjistävät sosiaalisia ongelmia, tai kääntäen, mitä pienemmät tuloerot, sitä vähemmän sosiaalisia ongelmia.

Heli Kokko

8.4.2011 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva