Etusivu
Toimitus
Jätä ilmoitus
Lyly: Työmarkkinoilla tarvittaisiin työmarkkinaneuvostoa
Suomeen tulisi perustaa työmarkkinaneuvosto tai suuri neuvottelukunta ohjaamaan työmarkkinoita, ehdottaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tuoreessa Yksin sovittu -kirjassa.
Työmarkkinaneuvostossa käsiteltäisiin osaamista, elinkeinopolitiikkaa, työllisyyttä, ostovoimaa ja EU-direktiivejä, kaikkia työmarkkinoihin vaikuttavia laajempia kokonaisuuksia, Lyly hahmottelee.
Neuvostoon kuuluisivat edustajat keskusjärjestöistä ja keskeisistä liitoista.
Se pyrkisi laatimaan yhteisiä kannanottoja työmarkkinajärjestöjen kesken. Parhaimmillaan neuvosto pystyisi ohjaamaan työmarkkinoita joko sopien tai koordinoiden.
– Se voisi myös linjata kaksi- ja kolmikantaisten työryhmien töiden suuntaa, Lyly esittää.
Keskusjärjestöjen fuusiota Lyly pitää vain ajan kysymyksenä.
Nykytilanne hankaloittaa kokonaisvaltaista edunvalvontaa etenkin, kun työantajapuolen rivit ovat tiivistyneet, ja työehtosopimusten lukumäärä on yhä liian suuri.
Lyly perää työntekijöille parempia vaikutusmahdollisuuksia.
Työntekijöiden pitäisi hänen mielestään voida vaikuttaa yrityksen liiketoimintastrategiaan heti sen alkumetreiltä. Nykylain mukaan työntekijöitä on ainoastaan kuultava ja informoitava yrityksen muutostilanteissa, muun muassa ulkoistamisessa ja vuokratyövoiman käytössä. Päätökset ovat yrityksen.
– Onko nykyaikaa, että työnantajan tulkintaetuoikeus on työn organisoinnissa ja sopimusten tulkintatilanteissa näin vahva, Lyly kysyy Yksin sovittu-kirjassa.
Erityisalojen toimihenkilöliiton Erton puheenjohtaja Tapio Huttula väittää kirjassa, ettei työelämän lainsäädäntö ole enää ajan tasalla, sillä määräaikaisuudesta on tullut yhä normaalimpi työn muoto. Huttula vaatii muun muassa vuosiloma-, vuorotteluvapaa- ja työttömyysturvalainsäädännön päivittämistä.
Vuosiloman pitäminen on pätkätyöntekijälle hankalaa. Vuorotteluvapaaseen tarvitaan pitkän työhistorian lisäksi vähintään 13 kuukauden palvelusuhde samaan työnantajaan. Tämä voi olla pätkätyöntekijälle lähes mahdotonta.
– Lainsäädännön karu seuraus on, että pätkätyöntekijät jäävät paitsi monista työssä jaksamista edistävistä mahdollisuuksista, Huttula huomauttaa.
Lainsäädäntöön viime vuosikymmeninä tehdyt tarkennukset ja korjaukset ovat Huttulan mukaan lähinnä pintaraapaisuja.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin haluaa, että itsensä työllistäjät, kuten freelancerit ja toimeksiannolla työskentelijät saisivat tasavertaisen aseman suhteessa muihin palkansaajiin.
Ensimmäinen askel kohti uutta työntekijöiden turvajärjestelmää olisi Selinin mielestä palkansaajien työttömyyskassan jäsenyyden avaaminen itsensä työllistäjille.
– Tämä lainsäädännön epäkohta pitäisi pikaisesti muuttaa, Selin painottaa.
Hänen mukaansa ammattiliitot voisivat tehdä enemmän yhteistyötä itsensä työllistäjien edunvalvonnassa. Nyt useat liitot hyväksyvät heidät jäsenikseen, mutta jäsenedut eivät ole olleet tarpeeksi houkuteltavia.
Petra Sneck/UP-uutispalvelu
5.11.2010 09:15
Nyt kysymme
Pitäisikö kuntien palveluja ulkoistaa?
