Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Syvä muutosten aika jatkuu

Kuva: Syvä muutosten aika jatkuu

Tänä syksynä tulee kuluneeksi 29 vuotta siitä, kun maamme pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen siirtyi sivuun. Sairauslomalle hän jäi 11. syyskuutta 1981, seuraavan kuukauden 26. päivänä hän erosi virastaan, mutta toimi muodollisesti presidenttinä vielä vuoden 1982 tammikuun loppuun, jolloin Mauno Koivisto vaalien jälkeen astui valtiolaivan ruoriin. Kekkosen yli neljännesvuosisadan kestänyt kausi jätti syvät jäljet maamme sisä- ja erityisesti ulkopolitiikkaan. Vastustajiaan Kekkonen ei koskaan käsitellyt silkkihansikkain.

Kekkosesta ja hänen ajastaan on kirjoitettu kymmenittäin kirjoja ja tehty monet tieteelliset opinnäytteet. Tämä työ jatkuu. Yhä yleisemmin ajatellaan myös, että maamme tarvitsi tuona aikana Kekkosen tapaista jämerää isäntää, vaikka vallankäyttö liikkui äärirajoilla. Kukaan heikkohermoinen ei olisi hommassa pärjännyt.

Puolueet laidasta laitaan joutuivat ottamaan kantaa häneen. Kovinta Jaakobin painia kävivät sosialidemokraatit ja kokoomuslaiset. Molemmat puolueet vastustivat kiivaasti Kekkosen valintaa vuoden 1956 vaaleissa. Mutta kun edettiin 1970-luvulle, nämä olivat jo vakaasti hänen tukenaan. Kovin niukasti on tutkittu poikkeuksellisen pitkän toimikauden vaikutusta vaikutti puolueiden järjestölliseen toimintaan. Niitäkin on, kertovat järjestöaktiivit ja ”syvät kurkut”.

Puoli vuosisataa sitten puolueiden toimintaa pidettiin tärkeänä ja merkityksellisenä. Puolueiden jäsenmäärä yhteenlaskettuna luettiin sadoissatuhansissa ja niillä oli tuhansia osastoja. Monet henkilöt puursivat iltakaudet ja sunnuntait - lauantaihan oli vielä työpäivä - puolueensa hyväksi. Tämä kaikki kuuluu kadonneeseen maailmaan. Puolueet potevat nyt ankaraa jäsenkatoa. Vähiten kiinnostusta puoluetyöhön tuntevat nuoret, erityisesti miehet. Yksikään puolue ei voi röyhistellä sillä, että ”meillä menee hyvin”. Kaikki muu kansalaistoiminta koetaan tehokkaammaksi ja läheisemmäksi tavaksi vaikuttaa yhteiskuntaan.

Kovasti ihmetyttää sekin, etteivät puolueet yhteisvoimin löydä keinoja, joilla kiinnostus politiikkaan saataisiin elvytettyä. - Politiikka takaisin politiikkaan, voisi toimia iskulauseena. Suurimman esteen muodostavat vanhentuneet työmenetelmät. Miksi tuotakaan tosiseikkaa ei reilusti myönnetä? -Ajat muuttuvat ja me muutumme sen mukana, sanoivat viisaat roomalaiset aikoinaan.

Monet vieraantuvat politiikasta sen vuoksi, että siellä tulee lyhyen ajan sisällä liian monta pettymystä. Mikäli tavoitteet eivät toteudu sormea napsauttamalla, sitäkin pidetään vain puolueen syynä. Todelliset päättäjät lukkiutuvat yhä enemmän omiin kammareihinsa ja heidät koetaan pelkiksi onnenonkijoiksi sekä oman edun tavoittelijoiksi. Salaseuramaisuus ja tunkkaiset kabinetit eivät kiinnosta kaikkia. Tällä menollahan sitä helposti ”kasvetaan erilleen”, jos käyttää perhesosiologista tuttuakin tutumpaa muoti-ilmaisua. Politiikan saralla tulevaisuuden menestyjät saavat suunsa auki ja osaavat kirjoittaa. Kaikkein tärkeintä on taviksen, sen riviäänestäjän, kohtaaminen aidosti, avoimesti ja rehellisesti. Ei häntä ainakaan karkuun pidä juosta.

Tulevassa huhtikuussa pidetään eduskuntavaalit. Ainahan ne ovat tärkeät, mutta tällä kerralla niitä voi pitää kohtalonvaaleina. Hallituksen asema tuntuu vaikealta, eivätkä monet sen sekoilut, ole vaikuttaneet tuon taivaallista kannatukseen. Tavallinen kansalainen, palkansaaja, työtön, opiskelija, pienyrittäjä, eläkeläinen jne. kokee tilanteen aivan toisin. Verot ja maksut nousevat jatkuvasti. Mutta mitä tekevät hallintoalamaiset? Hymyilevät vienosti ja lukevat mieluummin juttuja jonkin kansallissankariksi nostetun turhakkeen uusimmista toilailuista. Tällä haluan vain painottaa sitä, että inhottava politiikka saataisiin takaisin tärkeälle paikalle. Varttuneempi ikäpolvi muistaa erinomaisesti vuoden 1966 eduskuntavaalit. Puolueemme hyvä vaalitulos pani koneen käyntiin. Hyvinvointi-Suomi nousi kaikkien yhteistyöllä ja lujalla uskolla parempaan huomiseen. Tänään näyttää siltä, että viimeisten vuosien aikana loputkin tästä on tuhottu.

Kun hyvinvointi-Suomen rakentaminen alkoi, tiedotusvälineillä ei ollut samaa roolia kuin nyt. Tämäkin tosiasia pitäisi vihdoin tunnustaa. Mitä tietäisimme pimeästä vaalirahoituksesta, elleivät tiedotusvälineet sitä olisi näkyvästi paljastaneet? Jos poliitikko rysän päältä kiinni jäädessään ei vastaa, tai antaa teostaan onttoja selityksiä, hänen uransa pahimmillaan katkeaa. Ei tiedotusvälineitä siitä silti pidä syyttää.

Laadukas ja moniarvoinen journalismi kuuluu kiinteänä osana länsimaiseen demokratiaan. Välineitä on tullut runsaasti lisää. Osataanko niitä käyttää - tai tunnetaanko niitä edes? Menneeseen aikaan kuului yhdensuuntaisten ja tarkoitushakuisten uutisten tarjoilu ja viestinten paimentaminen. Poliitikkoja väitettiin tuolloin liian usein ”suomettuneiksi”. Mutta samanlaisia olivat liki kaikki tiedotusvälineet. Poikkipuolista sanaa ei juuri pystytty levittämään. Semmoiset uutiset piti sitten lukea vaikkapa Ruotsin lehdistä.

Seppo Saari

12.10.2010 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala