Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Kesken, kesken, kesken...

Kuva: Kesken, kesken, kesken...

Nykyiseltä porvarihallitukselta jää useita asioita kesken tai lainsäädäntöuudistukset ovat vesittyneitä tai vain osittaisia uudistuksia, poliittisia kompromisseja.

Terveydenhuoltolakia on uudistettu koko hallituskausi ja nyt on annettu eduskunnalle 224 sivua käsittävä ehdotus terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi. Lait tulisivat voimaan 1.5.2011. Ehdotuksessa yhdistetään kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uudeksi terveydenhuoltolaiksi.

Terveyden edistäminen, palvelutarpeiden kasvu ja kustannusten hallinta edellyttävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpää yhteistyötä.  Tulee rakentaa palvelukokonaisuuksia, missä myös terveydenhuollon toimeenpanoon liittyvä sosiaalihuolto on entistä paremmin mukana. Lakiesityksessä ehdotetaan, että potilaalla olisi mahdollisuus valita kuntansa terveysasema ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvastuualueella (käytännössä yliopistosairaanhoitopiirin alueella). Valinnan voisi suorittaa kerran vuodessa. Valinnanvapautta on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi.  Jatkossa potilas voisi myös valita hoitavan laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön. Valinnanvapaus kuulostaa hienolta, mutta edesauttaako se järkevää ja suunnitelmallista toimintaa?

Terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyvät kunnalla. Lakiesityksessä uudistetaan vain palvelujen ja toiminnan sisältöjä pyrkimyksenä madaltaa raja-aitoja ja tiivistää yhteistyötä. Palvelurakenteisiin ei tässä lakiesityksessä puututa ja siksi esitys onkin keskeneräinen, eikä mahdollista toimivien terveyskeskusten syntymistä. Toimiva terveyskeskus vaatii vähintään 50000 asukkaan väestöpohjan. Tälläkin lailla olisi voitu mahdollistaa järkeviä kuntaliitoksia.

Tasa-arvolakia muutettaessa vuonna 2005 eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan lain tavoitteiden toteutumista ja antamaan asiasta selvityksen vuonna 2009. Selvitys on annettu tammikuussa 2010. Sukupuolten välinen tasa-arvo on EU-jäsenmaiden hyväksymä perusoikeus. Lain tavoitteita on pyritty edistämään erilaisin toimin ja projektein, joiden vaikuttavuus on jäänyt niukaksi. Pelkällä lainsäädännöllä ei tasa-arvoasia edisty. Tarvitaan myös vaikuttamista asenteisiin ja arvoihin.

Suurimmat epäkohdat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa ovat tasa-arvo päätöksenteossa, tasa-arvo koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä työelämä, työn ja perheen yhteensovittaminen ja tasa-arvo. Naiset ovat edelleen aliedustettuina eri alojen korkeimmissa tehtävissä, on edelleen selkeästi naisten ja miesten ammatteja, tämän korjaamiseen tarvitaan naisvaltaisten alojen palkkatasojen tuntuvaa korottamista, ei hoitoaloille muuten saada miehiä. Perhevapaiden kustannuksia tulee jakaa tasapuolisemmin nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.

Hallitus on sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmasta 2006 - 2015. Sen tavoitteena on naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventaminen vuoteen 2015 mennessä 5 prosenttiyksiköllä nykyisestä noin 20 % tasosta. Tämän hetkisten tietojen mukaan tämä tavoite on vakavasti uhattuna. Sukupuolten välinen todellinen tasa-arvo on sukupuolineutraaliutta tärkeämpi asia. Tämäkin jää hallitukselta kesken.

Työttömyys on aivan liian korkealla tasolla. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet merkittävästi. Työllisyysaste on tämän hallituksen aikana alentunut 70 prosentista 67 prosenttiin. Vain työllisyyttä parantamalla ja pitämällä tavoitteena 75 prosentin työllisyysastetta voimme varmistaa julkisen talouden kestävyyden ikääntyvässä Suomessa. Missä ovat hallituksen toimet, kesken jää.

Kokonaisverouudistus jää tältä hallitukselta tekemättä. Onneksi!! Tämän hallituksen veronkorotukset ovat johtamassa tasaveroon? Kyllä uudistuksessa on otettava huomioon veronmaksukyky. Veronkevennykset on ohjattava pieni- ja keskituloisille. Painopistettä on siirrettävä pois palkkatyön verotuksesta, jotta työn tekeminen on kannattavaa. Verotuksella voidaan ohjata elämäntapoja ja muuta kulutuskäyttäytymistä ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Veropohjaa on laajennettava.  Verotus on pidettävä oikeudenmukaisena.

Rauno Vesivalo

20.8.2010 07:55

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala