Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Sanokaamme ”seis” eriarvoistumiselle

Kuva: Sanokaamme ”seis” eriarvoistumiselle

- En tunne asiaa, tokaisi .000rikas suomenruotsalainen, kun hänelle mainittiin köyhyys-sana. Näitä kroisoksia lasketaan meillä olevan vähän yli 20 000. Joukko ei hillu julkisuudessa, ei kirjoittele mielipidesivuille, eivätkä käyskentele yhdistys- ja seuratoiminnassa. Nousukkaat ja keikarit näkyvät hyvin, mutta eivät nämä julkisuutta kaihtavat.

Viime sunnuntain (25.7.2010) Aamulehdessä voitiin lukea seikkaperäinen kuvaus maamme rikkaista. Jutun mukaan luksustuotteiden myyjien kelpaa tänään hymyillä. Sadan tonnin autoille ja miljoonien eurojen asunnoille riittää markkinoita, sillä rikkaita on Suomessa yhä enemmän ja he ovat yhä äveriäämpiä. Räätäleillekin riittää töitä valmistaa tuhansien eurojen mittatilauspukuja.

otain kummallista omassa suhtautumisamme kieltämättä piilee. Jatkuvasti puhutaan kauhujuttuja Itä-Suomessa maa- ja tonttikauppoja käyvistä varakkaista venäläisistä. Miksi he eivät muka saisi maata ostaa, koska suomalaisilla ei pääomaa enää ole? Olisiko parempi vaihtoehto, että lähtisimme höökimään Häkä-Empun nuoremman pojan, Jyrin, johdolla naapurimaatamme vastaan? Huonolta vaihtoehdoltahan sekin näyttää. Kansainvälinen kapitalismi on isänmaaton ja kasvoton.

Valitettava totuus on se, että rikkaiden syöttiläiden vastapainoksi ovat muodostuneet köyhät. Köyhyyden lisääntymisestä vaietaan. Julkisuudessa asiaa ei pohdiskella. Yliopiston tutkijat sentään pitävät esillä teemaa. Toivoa sopii, että sellaisten tutkijoiden kuin Olli Kangas ja Veli-Matti Ritakallio, näkökannat saavuttaisivat kiinnostusta päättäjissäkin.

Kukaan ei tule esiin .000kasvoillaan köyhyydestä puhuttaessa. Anu Suoranta väitteli viime vuonna pätkätöistä. Johtopäätös oli karu: säännöllisen epäsäännöllinen pätkätyö tuottaa 2000-luvun Suomessa taloudellista ja sosiaalista turvattomuutta sekä työtätekeviä köyhiä. Tulos vaiettiin tiedotusvälineissä. Valtamedian suosikkiaiheisiin ei köyhyyden analysointi kuulu.

Aktiiviset kansalaisjärjestötkään eivät juuri käsittele köyhyyttä. Valtamedian suhtautumisen ymmärtää, kun tietää välineiden omistuksen. ”Puolueettoman” sanomalehden kuuluu tuottaa voittoa omistajilleen. Kaukana ovat ajat, jolloin lehtiä perustettiin vaikkapa jalojen maakunnallisten tai sivistyksellisten pyrkimysten takia.

Kesä helli lomalaisia. .000Uutispalstoilla löytyy outoja juttuja: tuulettimet loppuvat kaupoista eikä kylmäkoneenkorjaajia löydy hätiin. Nähtäväksi jää millaista tulee olemaan poliittisella rintamalla. Ensi keväänä – ja ensimmäistä kertaa huhtikuussa – pidetään eduskuntavaalit. Niitä voi kutsua kohtalon vaaleiksi. Sitä ne ovat pien- ja keskituloisille, lapsiperheille, yksinhuoltajille ja eläkeläisille.

Kokoomuksen – keskustan pitkäaikainen valta on eriarvoistanut kansaa. Epätasa-arvoisuus kasvaa kasvamistaan. Yhteiskunnan yleinen talouskehitys tosin kohenee, mutta sosiaaliturva ei. Köyhyydestä tuli pysyvä ilmiö. Kantaako se vaaliteemaksi saakka?

Suomi Areena Porissa .000on muodostunut tapahtumaksi, josta syksyn poliittinen toiminta käynnistyy. Mielenkiintoista oli kuunnella puoluejohtajien näkemyksiä tulonjaosta. Tiiviissä haastattelutuokiossa tämä ei avautunut. Aihetta sentään sivuttiin keskusteltaessa verotuksesta. Karusti paljastui sekin seikka, ettei nykyhallitus näe mittavaa ongelmaa tulonjaossa. Teemaa vältellään viimeiseen saakka. Kokoomuksen ja keskustan näkökannat lähenevät pelottavasti. Poliittisilla ratkaisuilla ajaudutaan pienin askelin kohti tasaverotusta. Sillä viimeistään murretaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Keskustan näkökantaa tulonjakokysymyksissä voi vain kummastella. Vielä pari vuosikymmentä kokoomus ja keskusta ajattelivat hyvin eri tavalla. Kokoomuksen ajattelussa jopa näki ripauksen samansuuntaisia piirteitä kuin sosialidemokraateilla, vaikka perusristiriita syvänä säilyikin. Keskustalaiset elivät sitkeästi koivu ja tähti-unelmissa tukiaisineen. EU:n aika onneksi puhdisti vähän ilmaa. Keskustapuolueen kesäkuussa valittu uusi johto ei paljon kokoomuksen silmille uskalla hyppiä. City-kepulaisen puheenjohtaja Mari Kiviniemen kannanotot eivät eroa kokoomuksen vastaavista. Nyt on suurinta muotia olla porvari.

Mahtavatko päähallituspuolueet, .000keskusta ja kokoomus pohtia sitä, mitä kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia lisääntyvä köyhyys aiheuttaa yhteiskunnalle ja sen toimivuudelle? Sosiaalipolitiikassa köyhyys määritellään tieteellisesti. Yksin asuvan henkilön köyhyysrajana pidetään meillä kuuttakymmentä prosenttia keskimmäisen tulonsaajan tulosta eli väestön käytettävissä olevien tulojen mediaanista. Mikäli yksin asuvan henkilön tulot ovat tätä pienemmät, henkilö luokitellaan köyhäksi. Viimeisin tilasto kertoo meillä olevan jo 900 000 köyhää. Kova luku, paljon enemmän kuin kokoomuksella on äänestäjiä! Tätä voisi toistaa entistä useammin.

Erityisesti Toivo-puolueen asema todellisia tekoja aikaansaavana puolueena punnitaan. Kovan näytön paikka tulee keskustallekin. Pystyykö se sopeutumaan markkinatalouden mekanismeihin? Missä on hyvinvointi-Suomi? Vastausta etsitään.

Seppo Saari

30.7.2010 06:27

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala