Etusivu
Toimitus
Jätä ilmoitus
SAK:n Lyly esitti pätkätyölle omaa politiikkaohjelmaa
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa maan seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan erillistä politiikkaohjelmaa, jolla saataisiin kokonaisvaltaisesti ratkottua pätkä- ja silpputyön teettämisestä johtuvia ongelmia. Tavoitteena pitäisi hänen mukaansa olla se, että pätkätyön tekijät ovat yhdenvertaisia vakinaisessa työsuhteessa olevien kanssa.
Kuva: Lauri Lyly oli keskiviikkona Porin Suomi Areenalla.
Lyly teki esityksensä keskiviikkona Porin Suomi Areenassa JHL:n ja PAMin järjestämässä paneelitilaisuudessa "Työelämä silppuuntuu - mitä tekee ay-liike?".
- Suomalaisessa pätkätyökeskustelussa ongelmana on ollut se, että on puhuttu lähinnä oireista, ei sairauden aiheuttajasta ja keinoista hallita ilmiötä. Pienillä korjauksilla ei päästä käsiksi itse ongelmaan, Lyly sanoi.
Hänen mukaansa moninaistuneita työn teettämisen tapoja on lähestyttävä myös sääntelyn näkökulmasta. Lylyn mielestä tarvitaan kokonaisvaltainen ote, joka läpäisee sopimukset, sosiaaliturvan ja koulutuksen.
- Tavoitteena on saada aikaan työntekijöiden yhdenvertainen asema, oikeudet ja kohtelu lainsäädännössä ja sopimuksissa riippumatta työn teettämisen ja tekemisen tavasta. Ehdotankin, että suvauksen (sukupuolivaikutusten arviointi) tapaan otetaan käyttöön "pävaus" eli pätkätyövaikutusten arviointi niin lainsäädännössä kuin sopimustoiminnassa, Lyly esitti.
Arviolta yli 700 000 suomalaista tekee erilaisia pätkä- tai silpputöitä lähinnä yksityisellä sektorilla. JHL:n puheenjohtajan Tuire Santamäki-Vuoren mukaan ongelma alkaa olla kuitenkin yhä tutumpi myös julkisella sektorilla.
Arviolta neljännes työvoimasta tekee epätyypillistä työtä, ja noin puolet uusista työsuhteista on pätkä- ja silpputöitä. Uusi ilmiö on, että yhä useampi joutuu työllistämään itsensä olematta yrittäjä tai palkansaaja, vaan erilaisia pätkätöitä tehdään toimeksiantojen perusteella.
PAMin puheenjohtaja Ann Selin huomautti, että pätkätöitä pidetään nuorten ongelmana, mutta näissä epävarmoissa työsuhteissa ovat ennen kaikkea naiset ikään katsomatta ja tahtomattaan.
Ay-johtajat olivat yhtä mieltä siitä, että pätkä- ja silpputyötä tekevien suojaksi tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, ja myös viranomaisvalvontaa tulisi tehostaa, jotta työnantajat noudattaisivat nykyistä lainsäädäntöä.
Mm. vihreiden esittämään kansalaispalkkaan puheenjohtajat suhtautuivat kielteisesti.
- Pienituloisten perusturvaa pitää parantaa, mutta kansalaispalkka todennäköisesti laskisi alimpia palkkoja, ja entistä suurempi osa perustoimeentulosta jäisi veronmaksajien konnulle, sanoi Santamäki-Vuori.
Ann Selinin mielestä lähtökohdan tulee olla, että ihmiset saavat toimeentulonsa työstä.
Jukka Vilponiemi
21.7.2010 14:51
Nyt kysymme
Oletko tyytyväinen presidentinvaalien lopputulokseen?
