Tapetit olivat ennen vaurauden merkki

Porin Rakennuskulttuuritalo Toivon kesänäyttely ”Seinien salaisuudet” valottaa tapetoinnin historiaa ja esittelee kristiinalaisia, porilaisia ja vähän muitakin tapetteja.
(Kuvassa sisustusartesaaniksi valmistuva Tarja Kauvo)
- Kävin viime kesänä Kristiinankaupungissa ja näin siellä Liisukka Oksan kokoaman ”Seinien salaisuudet - tapetteja Kristiinankaupungista 1800-luvun alusta 1950-luvulle” näyttelyn. Näyttely oli niin mielenkiintoinen, että halusin tuoda sen Poriin.
- Meillä Toivossa näyttelyyn on lisätty tapettien ja tapetoinnin historiaa sekä valmistukseen liittyvää tietoa. Esillä olevaa tapettikokoelmaa on täydennetty Toivon omilla sekä maalarimestari Jaana Finnbergin keräämillä länsiuusimaalaisilla, varhaisilla tapettinäytteillä.
- Esillä on lisäksi tällä hetkellä markkinoilla olevia perinnetapettimallistoja ja tietoa siitä, mistä niitä saa, Toivon intendentti Tuulikki Kiilo selostaa.
Päävastuun Toivon tapettinäyttelystä on kantanut sisustusartesaaniksi valmistuva Tarja Kauvo.
- Vanhimmat tapettinäytteet ovat 1700-luvulta. Silloin paperia tehtiin tekstiililumpuista ja se oli kallista. Kun tapetti tuli vanhanaikaiseksi tai kodin ilmettä haluttiin muuten vain uudistaa, tapetti saatettiin irrottaa, kääntää ja maalata käännetylle puolelle koristeita sabluunan avulla, Kauvo valottaa.
Tapetit yleistyivät suomalaisissa säätyläiskodeissa 1700-luvun lopulla, mutta vasta halpeneva massatuotanto 1800-luvun lopulla toi ne lähes kaikkien ulottuville.
Maarit Kautto
Koko juttu perjantain 11. kesäkuuta Uudessa Ajassa
11.6.2010 09:00


Etusivu
Toimitus
Jätä ilmoitus


