Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Johtajuus kriisissä?

Kuva: Johtajuus kriisissä?

Kymmenen vuotta työelämässä, työskentely esimiestehtävissä ja kuluneet vuodet politiikassa ovat saaneet minut aika ajoin pohtimaan johtajuutta. Johtajuutta onkin syytä tarkastella kriittisesti säännöllisin väliajoin, sillä väärinkäytettynä se valta voi saada ympärillään paljon pahaa aikaan.

1940-luvulle asti johtajuuden ajateltiin olevan synnynnäinen ominaisuus. Sen jälkeen vasta alettiin kiinnittää huomiota johtamistyyleihin ja ympäristötekijöihin. 1980 –luvulta alkaen on johtamista tarkasteltu myös karismaattisuuden näkökulmasta. Karismaattisuus nähdään sosiaalisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ominaisuutena. Tutkijat näkevät ihmisen kyvyn luoda visioita liittyvän henkilön karismaattisuuteen.
 
Tällainen karismaattinen johtaja vaikuttaa arvoihimme, uskomuksiimme ja käyttäytymiseemme omalla esimerkillään. Hänellä on kyky nähdä, mikä on tärkeää ja arvokasta. Hän kykenee luomaan uskomuksen, että tavoiteltava päämäärä ja ryhmän muodostama visio on arvokas ja merkityksellinen. Karismaattinen johtaja on itsevarma ja luottaa omiin ratkaisuihinsa. Hän kykenee ottamaan riskejä, on uhrautuva ja usein myös teatraalinen.

Tälläkin hetkellä eri tahoilla kaivataan karismaattisia johtajia. Eero Heinäluoman nostaminen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi sai median kirjoittamaan, että puolue tarvitsi voimakasta ja karismaattista johtajaa vetovastuuseen. Kuten näissä kirjoituksissakin tänä päivänä karismaattisen johtajuuden nähdään olevan merkittävä tekijä organisaatiolle ja sen jäsenille. Karisma koetaan olevan johtajan maaginen ominaisuus, jonkinlainen emotionaalinen suhde johtajien ja johdettavien välillä. Karismaattinen johtaja voi kerätä ympärilleen eräänlaisen seurakunnan, ja näin saada ”opetuslapsensa” uskomaan johtajansa poikkeuksellisiin kykyihin.

Karismaattinen johtaja saa vallan usein poikkeuksellisissa kriisitilanteissa. Esimerkiksi vaalirahakohu on saanut aikaan poliittisen järjestelmän kriisin, joka enteilee mahdollisuutta vallan siirtymisestä tällaiselle karismaattiselle johtajalle. Perussuomalaisten Timo Soini voisi olla esimerkki tällaisesta karismaattisesta johtajasta, joka poliittisen järjestelmän kriisitilanteessa saa omalla uskomuksiimme vaikuttamaan pyrkivällä tyylillään entistä enemmän kannatusta. Normaalioloissa tällainen karisma ei todennäköisesti tehoa äänestäjiin yhtä hyvin.

Pahimmillaan karismaattinen johtaja käyttää hyväkseen joukkojensa kiintymystä ja sokeaa uskoa omien tarkoitustensa edistämiseen eikä yhteisen organisaation hyväksi. Tällaisen negatiivisen karisman seurauksena voi olla huonot suhteet työyhteisössä, henkilön impulsiivinen ja sopimaton toiminta, huonot johtamiskäytännöt ja suunnitelmat.    

Taitaa kuitenkin olla niin, että johtajan karismaattisuus ei ole ainoastaan henkilökohtainen ominaisuus tai kyvykkyys visiointiin. Henkilön karismaattisuus on aina suhteessa ympäristöönsä, sen ihmisiin ja kyseiseen ajanjaksoon. Positiivisesti karismaattisella johtajalla on perusarvot kunnossa. Hän kunnioittaa ihmiselämää, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kohtelee muita kuten toivoisi muiden kohtelevan itseään.     

Johtajuuden lisäksi tällä viikolla energiaa on mennyt erityisen paljon MediRauma –hankkeen parissa. Viime viikolla tuloksettomina päättyneet neuvottelut Rauman kaupungin ja Satakunnan sairaanhoitopiirin välillä olivat minulle pettymys ja kaiken tämän jälkeen kuitenkin hämmästys. Ymmärrän, että sopimukseen on vaikea päästä silloin, kun pöytään marssitaan omien ehdotusten kanssa. Sitä on jo huomattavasti vaikeampaa ymmärtää, että sopimukseen ei päästä, kun pöytään tuodaan molempien osapuolten yhdessä valmistelema esitys. Kun yhteisen esityksen hiomiseen on annettu aikaa kuukausia, voisi joku väittää kyseessä olevan silkkaa viivyttelyä.

Olen hämmästellyt kommentteja, joiden mukaan kyseessä on enää pieni erimielisyys. Minusta kyseessä on suuri ja sama näkemysero, joka sai koko hankkeen aluille puolitoista vuotta sitten. Sairaanhoitopiirin suunnitelmista johtuen Rauman kaupungin oli tuolloin pakko alkaa suunnitella osan erikoissairaanhoidon palvelujen siirtoa osaksi kaupungin organisaatiota. Se oli ainoa mahdollisuutemme, jos halusimme säilyttää kaupungissamme olevat palvelut. MediRauma –mallilla tavoittelimme silloin ja tavoittelemme edelleen pysyvää ratkaisua Rauman aluesairaalan tulevaisuudelle. Ratkaisua, joka toisi mukanaan varmuuden pysyvyydestä ja kehityksestä niin sairaalan työntekijöille kuin potilaillekin. Tämän lähtökohdan ollessa kaikkien tiedossa on ilmiselvää, että 3 vuoden kokeilu ei vastaisi millään tavalla tätä tavoitetta.

Olen vielä idealisti. Uskon, että karismaattisen johtajuuden lisäksi tarvitsemme demokraattista johtajuutta. Sellaista poliittista johtajuutta, jossa enemmistö tekee päätöksiä. Päätös MediRaumasta tulee tehdä demokratian mukaisesti siellä, missä päätöksentekijöinä ovat omistajat, poliittiset johtajat. Uskon, että siellä on kyky nähdä, mikä on tärkeää ja arvokasta.

Kristiina Salonen

21.5.2010 09:00

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala