Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Valekaapuisten ylösnousu

Kuva: Valekaapuisten ylösnousu

Uusi vuosikymmen toi tuoreet uutisaiheet. Ihmeteltävää riittää muustakin kuin hallituksen loputtomista törttöilyistä ja toimettomuudesta. Valelääkäreitä paljastuu harva se päivä. Kukaan ei enää hätkähdä valetohtorin touhuamista Karkkilassa, Kokkolassa tai Raaseporissa (ent. Karjaa), missä lähes kaikki asiat menivät solmuun kuntaliitoksen tuoksinassa. Valelääkärin ilmestymistä vauraan Etelä-Pohjanmaan sydämeen, Seinäjoelle, peruspalveluministerin kotikaupunkiin, voi pitää jo pyhäinhäväistyksenä.

Tekaistuin opinnäytteiden kanssa työmarkkinoille ilmestyminen ei silti ole kovin harvinaista. Vuosittain paljastuu muutamia kepillä jäätä kokeilevia ketkuja. 1970-luvulla kerrottiin Turun saariston pienessä kunnassa tohtoroineesta miekkosesta. Kautta maailman sivu on paljastunut niin valeopettajia kuin -insinöörejäkin. Eikä taida löytyä sellaista akateemista oppiarvoa, jota ei väärinkäytettäisi. Porissakin vaikutti aikoinaan, muuallakin kuin naismaailmassa, eräs diplomi-ekonomi. Silloin ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta valmistunut käytti tätä oppiarvoa. Suomenkielisiä kutsuttiin pelkiksi ekonomeiksi. Diplomi-ekonomin taustoja tarkemmin selviteltäessä tosin paljastui, että mies oli ehtinyt kuluttaa vain muutaman kuukauden oppilaitoksen penkkejä ja sen jälkeen otti sieltä hatkat. Seuraavan vuoden puhelinluettelossa äijän ammattinimikkeenä komeili ”toimitusjohtaja”. Suomalaisethan tunnetusti juoksevat hulluina tittelien ja arvonimien perään. Moiselle touhulle muualla maailmassa nauretaan räkäisesti: mitta toisesta otetaan todellisella osaamisella ja rautaisella ammattitaidolla.


Miksi valelääkärit pääsivät vaarantamaan ihmishenkiä? Yksi seikka lienee terveydenhuollon arvostuksessa. Markkinavetoiset voimat murentavat alaa aste asteelta. Ensimmäiset kohtalokkaat tyrmäysiskut annettiin Esko Ahon - Iiro Viinasen hallituskaudella. Muutokset tai ”uudistukset”, mitä nimeä paljon myös harhautusmielessä käytetään, näyttävät ulkoapäin vain kosmeettisilta. Kun niiden yhteisvaikutus summataan, lopputulos järkyttää. Harmittomana kansanhuvina pidetään terveyskeskuksissa työskentelevän henkilöstön ammattitaidon väheksymistä, jopa suoranaista halventamista. Kovinta kieltä käyttävät aina ne, joille siihen uskoisi olevan vähiten kanttia – ja jotka niukimmin turvautuvat julkisen sektorin palveluihin. Terveyskeskukset joutuvat myös ottamaan potilaita, jotka sinne eivät edes kuuluisi. Tyypillisiin esimerkiksi lukeutuvat viikonloppujen humalikot, joita sinitakkiset rahtaavat verikokeisiin. Normaalit terveyskeskuksen päivystystoiminnat pysähtyvät saman tien. Sitten voidaankin vaatia yksityisiä palveluja, koska julkispuoli ei toimi!

Kansanterveyslain voimaantuloa 1970-luvun alussa pidettiin edistyksellisenä, mitä se tietyiltä osin olikin. Poliittinen ilmapiiri suosi syntyä. Päähallituspuolueiden arvot vaikuttivat samansuuntaisilta: hoidon saaminen ei saa enää perustua varallisuuteen. Kansanterveyslaki toi tasa-arvoa. Se mullisti vanhat systeemit. Valitettavasti lakiin jäi heikkouksia. Pysyvien lääkärien saanti syrjäseuduille tuotti erityisesti tuskaa. P-aukiset kunnat kävivät todellista huutokauppaa tarjoten poskettomia etuja pestatakseen lääkärin. Alan ammattijärjestö tunnetusti pitää huolen siitä, ettei opiskelijoita lääkikseen oteta liikaa. Näin ei ainakaan pääse syntymään matalapalkkaista paaria-luokkaa. Nyt yhteiskunnassa suurimpana muotina pidetään keikkatyöntekijöiden palkkaamista!
 Kansanterveyslaki paransi terveydenhuoltoalan koulutusta. 2000-luvulle tultaessa ääni muuttui kellossa. ”Kilpailutus”, huono sana terveyden- ja sosiaalihuollon liitettynä, on tehty vaihtoehdottomuuden mantraksi. Päättäjille tuodaan solkenaan ehdotuksia halvimmasta palveluntarjoajasta. Ehdokas osoittautuu usein ammattitaidottomaksi, jopa muodollisesti epäpäteväksi. Valelääkärien paljastuminen toi esiin jäävuoren huipun. Nimettömät tekstiviestittäjät silti jatkavat julkisen sektorin ja sen palvelujen haukkumista.

Tarvitsemme toimivaa julkista terveydenhuoltojärjestelmää. Sen rinnalle mahtuvat yksityiset ja monipuoliset toimijat. Niitäkin tarvitaan, varsinkin suurten ikäluokkien eläköityessä. Perusterveydenhuollon siirtäminen kunnalta yksityiselle sen sijaan arveluttaa. Terveydenhuollossa ei pidä turvata sokeasti kamreerimaisuuteen. Kuntapäättäjät joutuvat koville torjuessaan fanaattisten privatisoijien lisääntyviä seireenilauluja. Reppufirmojen työtä todistellaan sellaiseksi, että se muka ratkaisisi terveydenhuollon ongelmat. Valelääkäri-jupakka puolestaan pysähdytti pohtimaan alan perimmäisiä kysymyksiä.

Seppo Saari

19.1.2010 09:15

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Oletko löytänyt kanttarelleja?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva

 

Kuva: Rajala