Staart
Uusi Aika
Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori, Puh. 044-7300 242, tilaukset ja levikkiasiat, puh. 044-7300 250.

Maksulliseen näköislehteen pääset tästä

Uusi Aika

 

Hallituksen verolinjaus karkaa käsistä

Kuva: Hallituksen verolinjaus karkaa käsistä

Verokeskustelu on jälleen kerran noussut julkiseen keskusteluun ja miksei nousisi, onhan maailmassa verotettu ihmisiä satoja vuosia. Näillä veroilla on pidetty valtioita pystyssä ja annettu palveluja kansalaisille. Veroja on kerätty kautta aikojen mitä erilaisimmilla menetelmillä ja keinoilla. Verotulokertymiä ovat päässeet ohjaamaan ne puolueet, joille valta on annettu kansan käymissä vaaleissa. Diktatuureissa niitä ovat käyttäneet yksinvaltiaat parhaalla katsomallaan tavalla.

Pääverotusmuoto on kuitenkin pitkälti palkansaajan tuloverotuksessa eli ansiotuloista verottaminen. Vuonna 2007 veronalaisia tuloja oli maassamme kaikkiaan 106,6 miljardia euroa. Ansiotuloja niistä oli 97,2 miljardia ja pääomatuloja 9,4 miljardia euroa. Suuntaus on ollut mielestäni verotuksessa huolestuttava sillä pääomatuloja sai kansalaisista 1 392 000 henkeä ja vastaavasti ansiotulonsaajia oli 4 385 000 eli pääomatulonsaajia on alle kolmasosa verrattuna ansiotulonsaajiin. Miksi suuntaus on tämä? Ensinnäkin tulonjaon epätasaisuus on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina. Verotuksella on kyetty tasaamaan tulonjakoa entistä heikommin. Suurin syy tilanteeseen mielestäni on suhteellisen verotuksen piirissä pääomatulojen osuuden merkittävä kasvu.

Erityisen suureksi ongelma kasvaa verrattaessa pääomatuloverotuksen ja ansiotuloverotuksen suhdetta. Jo hyvin keskimääräisillä palkkatuloilla vero- ja sotumaksurasitus ylittää pääomatuloveron tason. 3 000 euroa vuodessa ansaitseva, kirkkoon kuuluva palkansaaja maksaa Verohallinnon verolaskurin mukaan ansiotuloistaan veroa 24 %. TEL- ja työttömyysvakuutusmaksut mukaan lukien palkasta pidätetään 28,5 % eli enemmän kuin veroa pääomatuloista. Vuonna 2007 yksityisen sektorin kokoaikatyössä keskimääräinen palkka oli Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan hieman alle 3 000 euroa (miehillä 3 316 ¤, naisilla 2 522 ¤).
Suomalaisen verotuksen selkeä taitekohta on Esko Ahon (kesk.) hallituksen vuonna 1993 tekemä ratkaisu, jossa ansio- ja pääomatuloverotus eriytettiin. 1990-luvun puolesta välistä lähtien verotuksen uudelleenjakavuus on vähentynyt huomattavasti.
Suomi on harvinainen poikkeustapaus, jossa kokonaisveroprosentti itse asiassa pienenee suurimpiin tuloihin mentäessä. Tätä selittää pääomatulojen erityisen voimakas kohdentuminen tulohaitarin yläpäähän. Verotaakka siis muuttuu suhteellisesti sitä kevyemmäksi mitä suurempi osuus henkilön tuloista verotetaan nimenomaan pääomatulona.

Muistutan vielä, että pääomatulosta maksetaan suhteellisen verokannan eli tasaveron mukaan veroa valtiolle. Pääomatuloveroa ei makseta kunnille. Vuodesta 2005 lähtien pääomatuloverokanta on 28 %. Jo varsin kohtuullisilla työstä saatavilla tuloilla pääomatulojen verotus on selkeästi kevyempää kuin ansiotulojen verotus.

Varmaan meilläkin on ammatteja ja henkilöitä jotka Porissa nostavat tulonsa pääomatuloveron kautta ja siitä ei kaupungillemme heru euroakaan. Mutta vastaavasti nämä henkilöt nauttivat kunnan ylläpitämiä palveluja eli elävät ansiotuloveronmaksajien siivellä. Tällaiseen keinotteluun meillä tavallisilla palkansaajilla ei ole realistisia mahdollisuuksia. Meillä ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia perustaa yritystä jonka kautta voisimme tätä verotuksellista linjaa hoitaa itsekkäästi itsellemme. Näihin pystyvät vain ne - yleensä varakkaat - joilla on yritykset omistuksessa tai hallinnassa.

Tasavero on ollut nykyisen hallituksen valtiovarainministerin yksi näkökanta ja ihailut tähän verotusmuotoon hän on löytänyt naapurimaista. Tämäkin verotuspolitiikka tähtää täydelliseen vääristymään ihmisten toimeentulon hankinnassa.
Niin kuin alussa totesin verotusmuotoja on ollut ja on kymmeniä, jotka perustuvat tavaroiden ja palvelujen ostoon tai tuottamiseen. Ne ovat verotusmuotoja joista ollaan hyvin paljon erimieltä, mutta mielestäni verotusmuodot pitäisivät olla oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja niiden tulisi ”elää” ajassaan. Suurin vastuu mielestäni on verotulojen kertymän jälkeen niillä henkilöillä, jotka jatkossa päättävät yhteisten varojen sijoittamisesta ja käyttötavoista.

Kuntaverotus on alue joka mielestäni kaipaisi tuntuvankin remontin. Ellei sitä tule, tulee valtiovallan huolehtia valtionosuuksien tuntuvasta korottamisesta eikä vain tehdä lakeja joilla

Lopullinen ”verotusvastuu” siirretään kunnanvaltuustojen pakollisiksi päätöksiksi kun muuta vaihtoehtoa ei ole tulojen keräämiseen.

Esa J. Wahlman

8.1.2010 07:56

Tiedotteet

Jakeluhäiriöt

SK:N KANTOALUE Jakelupäivystys
p. 0800 9 6675 (ark. 6.00-11.00, la-su 7.00-11.00)
jakelupäivystys@almamedia.fi
RAUMAN ALUEELLA
Länsi-Suomen jakelu
klo 6.00-16.00 p. 0800 398 336
TILAUSPALVELU
Merja Virtanen p. 044 7300 250
www.uusiaika-lehti.fi

Nyt kysymme

Joko olet vaihtanut talvirenkaat?

Kyllä Ei
Kuva: Porin sos.dem. Kunnallisjarjesto

 

Kuva: SDP Satakunta

 

Kuva: Turva